Puheenjohtajavaalin tähtäimen pitää olla korkealla, ja sen huomaaminen voisi antaa lisää puhtia keskustan ehdokaskilpaan

Pääkirjoitus

Mikä on keskustan syyskuisen puheenjohtajavaalin tärkein kriteeri? Eikö se, kenen johdolla keskustasta tulee taas suurin puolue?

Tuskin muuta tähtäintä voi sellaisella puolueella olla, jolla on takanaan maalaisliitto-keskustan historia: Keskusta suurimmaksi puolueeksi ja puheenjohtaja pääministerin paikalle.

Ei siis valita väliaikaista puheenjohtajan paikan haltijaa. Ei valita kotiseudun edustajaa, piirijärjestön puheenjohtajaa, ei naista tai miestä, ei eteläisen Suomen tai pohjoisen edustajaa.

Toistaiseksi ehdokkaita on kaksi, aakkosjärjestyksessä mainiten: Antti Kaikkonen ja Katri Kulmuni.

Kysymys kuuluu siis: Kummalla heistä on paremmat eväät nostaa keskusta taas suurimmaksi?

Sen täytyy olla tavoitteena, ja varsinkin siitä täytyy keskustella.

Poliittisen puolueen on tavoiteltava aina valtaa. Mitä enemmän sillä on valtaa, sitä paremmin se pystyy ajamaan ohjelmaansa. Tarvitaan tosin myös politiikan tekemisen taitoa.

Mutta kun nämä yhdistyvät, tulee hyvä.

Joku saattaa ajatella ensi kesäkuun sääntömääräistä puoluekokousta ja sen puheenjohtajavaalia. Valitaanko nyt puheenjohtajaa, joka toimii vain vajaan vuoden? Onkohan se Annika Saarikko ehdolla Vantaalla? Miten sitten käy?

Saarikko itse antoi oman neuvonsa STT:n haastattelussa, joka julkaistiin Suomenmaassa (10.7.).

Poliittisen puolueen on tavoiteltava aina valtaa. Mitä enemmän sillä on valtaa, sitä paremmin se pystyy ajamaan ohjelmaansa.

Juttu oli pitkä, ja se käsitteli pääasiassa opettajankoulutusta ja muita Saarikon ministeripestin asioita. Monelta saattoikin jää huomiota jutun loppu ja tuleva keskustan puheenjohtajavaali.

Vaikka toimittaja kysyi, Saarikko ei halunnut ”tässä vaiheessa” asettua kummankaan taakse.

Mutta sitten jutussa kerrottiin näin:

”Hä­nen mie­les­tään tär­kein­tä on, et­tä tu­le­va pu­heen­joh­ta­ja ei ha­vit­te­le pät­kä­pes­tiä vain tä­män kau­den lop­puun, vaan si­tou­tuu teh­tä­vään pi­dem­mäk­si ai­kaa.”

Tämä on samalla kehotus syyskuun ylimääräisen puoluekokouksen puoluekokousedustajille.

Valitsijoidenkaan ei kannata ajatella, että nyt täytetään ehkä vain pätkäpestiä. Ei, nytkin valitaan puheenjohtajaa, jonka pitää olla valmis tavoittelemaan aikanaan pääministerin tehtävää, jos kannatusta vaaleihin asti riittää.

Seuraavat eduskuntavaalit järjestetään keväällä 2023.

Keskustan puoluekokoukset ovat puolestaan nyt syksyllä ja sitten sääntöjen määrääminä vuosina 2020 ja 2022.

Siinä tärkeitä aikamääriä.

Mutta muuten puheenjohtajankin paikka on katkolla joka puoluekokouksessa. Pelkkä sitoutuneisuus ja tehtävässä jatkamisen halu eivät riitä. Tarvitaan sellaisia tuloksia, joilla saadaan kentän tuki.

Kova paikka sekin.