Nordea suunnittelee halpamaista temppua
Finanssiyhtiö Nordea suunnittelee muuttavansa Suomessa toimivan tytärpankkinsa Tukholmassa kotipaikkaansa pitävän emoyhtiön sivuliikkeeksi. Asia on esillä kuukauden kuluttua Nordean yhtiökokouksessa, joka pidetään Tukholmassa.
Nordean hanketta voi pitää suorastaan halpamaisena temppuna. Siihen voi soveltaa jopa pääministeri Juha Sipilän äskeistä puuskahdusta verojen kiertämiseksi tehtävistä järjestelyistä:
”Itsekkyys Suomessa ylittää jo sairauden asteen.”
Nordean suunnitelmassa ei tosin ole kysymys verotuksen välttelystä. Nordea haluaa päästä karkuun EU:n rahoitusvalvontaa, sen ulkopuolelle. Ruotsissa se onnistuu. Ruotsi ei ole mukana EU:n yhteisessä pankkivalvonnassa.
Voi olla, että EU:n rahoitusvalvonnassa on kritisoimista. Se on kuitenkin rakennettu pankkien asiakkaiden, kansalaisten ja myös valtioiden turvaksi.
Nyt kohtalaisen kokoinen eurooppalainen pankki pyrkii välttämään tätä menettelyä kotipaikkakeinottelulla.
Pankkeja ei kuitenkaan valvota turhaan.
Pankkeja ei kuitenkaan valvota turhaan.
Suomessakin raivosi ikioma pankkikriisi vain runsaat pari vuosikymmentä sitten. Amerikkalaiseen Lehman Brothers -pankkiin personoitunut kriisi ajoi koko maailmantalouden lamaan. Monen eurooppalaisen maan veronmaksajat ovat joutuneet maksamaan pankkiensa virheistä.
Suomen pankkivalvonnan mahdollisuudet puuttua ulkomaisten pankkien sivuliikkeen toimintaan ovat pienet. Tämä nähtiin Islannin omatekoisen pankkikriisin aikoina. Suomalaisella pankkivalvonnalla ei ollut juuri sanomista sivuliikkeitään Suomessa pitäneiden islantilaispankkien toimintaan.
Nordean hanke koskee myös muita suomalaisia pankkeja. Pako Ruotsin helmoihin heikentäisi Suomen ja muiden euromaiden pankkiunionin maiden pankkien mahdollisuuksia kestää tulevia pankkikriisejä. Tämä lisäisi suomalaisten pankkien riskejä, mutta vähentäisi Nordean vastuita.
Jos Nordea toteuttaa hankkeensa, kävisi niinkin, että Nordea Pankki Suomen pääomat siirtyisivät Ruotsiin. Sivuliikkeellä ei ole omaa tasetta.
Nordean suomalaishaaran taustalla ovat arvokkaiden perinteiden suomalaispankit KOP ja SYP. Vaikka ne eivät olleet pankkikriisimme keskiöissä, nekin hyötyivät suuresti pankkituesta, joka revittiin veronmaksajien selkänahasta.
Kyllä kansa vielä tämän muistaa. Niin saisi Nordeakin tehdä.
Pankkeja ei valvota turhaan. Veronmaksajat ovat joutuneet maksamaan jättisummia pankkien virheistä.