Niinistön vierailu vahvistaa Suomen ja Ruotsin suhdetta uusissa olosuhteissa

Pääkirjoitus

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö aloitti tiistaina virallisen valtiovierailun Ruotsissa. Ajankohta on historiallinen, sillä matkan aikana Suomi ja Ruotsi jättävät yhdessä jäsenhakemuksen sotilasliitto Natoon.

Kuningas Kaarle Kustaa ja presidentti Niinistö viittasivat yhteiseen Nato-ratkaisuun heti vierailun alussa pidetyssä tiedotustilaisuudessa. Molemmat toivoivat maiden yhteistyön tiivistämistä kaikilla aloilla, myös turvallisuuspolitiikassa.

Sanaa ”historiallinen” on viljelty jopa kyllästymiseen saakka viime viikkojen Nato-keskustelussa. Sen käytölle on kuitenkin niin Ruotsin kuin Suomenkin osalta vankat perusteet. Kummankin maan kohtalot ovat kietoutuneet toisiinsa ja Venäjään moneen kertaan historian saatossa.

Ruotsi on säästynyt sodilta ja selkkauksilta yli 200 vuoden ajan. Viimeksi se soti Norjaa vastaan vuonna 1814. Vuosien 1808-1809 Suomen sodassa se menetti Suomen Venäjän alaisuuteen.

Pitkä rauhan kausi on vahvistanut Ruotsin ja ruotsalaisten identiteettiä puolueettomana ja liittoutumattomana maana. EU-jäsenyys ei vielä ratkaisevasti muuttanut tuota identiteettiä.

Tätä taustaa vasten Ruotsi ottaa todella ison askelen hakiessaan Naton jäsenyyttä.

Suomen päätös on sekin historiallinen, mutta ei ehkä muuta itseymmärrystämme yhtä dramaattisesti.

Venäjä oli tälläkin kertaa historiallisen muutoksen moottori. Sen hyökkäys Ukrainaan kypsytti niin Suomen kuin Ruotsinkin hakemaan Nato-jäsenyyttä.

Venäjä oli tälläkin kertaa historiallisen muutoksen moottori. Sen hyökkäys Ukrainaan kypsytti niin Suomen kuin Ruotsinkin hakemaan Nato-jäsenyyttä.

Yhteinen Nato-ratkaisu avaa uusia mahdollisuuksia puolustusyhteistyön kehittämiseen, jossa jo edelliset hallitukset ovat näyttäneet esimerkkiä. Juha Sipilän (kesk.) hallituksen puolustusministeri Jussi Niinistö (ps/sin) tapasi ruotsalaisen kollegansa 50 kertaa, ja nykyinen puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) on jatkanut suunnilleen samaa tahtia.

Puolustusministerien tiiviin yhteydenpidon tuloksia kuvaa moneen kertaan toistettu lause: yhteisen puolustuksen kehittämiselle ei ole mitään ylärajaa. Nyt tätä yhteistyötä jatketaan Naton puitteissa.

Niinistön valtiovierailu nostaa nykytilanteessa esiin muistoja historiasta.

Presidentti Kyösti Kallio kävi syksyllä 1939 Tukholmassa hakemassa Pohjoismaiden valtionpäämiehiltä tukea Suomelle Neuvostoliittoa vastaan.

Matkan tulokset jäivät laihoiksi. Kallio kuittasi ne yhdellä sanalla läheisilleen matkan jälkeen: ”yksin”. Suomi sai kyllä monenlaista apua Ruotsilta, mutta joutui talvisodassa taistelemaan yksin Neuvostoliittoa vastaan.

Suomen ja Ruotsin tai laajemminkin Pohjoismaiden liittoutumisesta on keskusteltu myös toisen maailmansodan jälkeen. Diplomaatit ja historiantutkijat ovat väläytelleet milloin Suomen ja Ruotsin unionin, milloin pohjoismaisen liittovaltion perustamista.

Tällaiset hankkeet ovat utopiaa. Mutta ainakin Suomen ja Ruotsin liiton vahvistamiselle on nyt entistäkin paremmat edellytykset.