Kuntavaalien ehdokaslistat on jätettävä kahden kuukauden kuluttua, ja jos keskusta ei siinä työssä onnistu, ei se hyvää vaalitulosta ansaitsekaan

Pääkirjoitus

Kuntavaalit 2021 järjestetään sunnuntaina 18. huhtikuuta. Mikä tärkeintä, ehdokashakemukset on jätettävä 9. maaliskuuta.

Siihen on vain kaksi kuukautta.

Hieman kärjekkäästi voi sanoa, että jos ehdokasasettelu jää heikoksi, hyvää vaalitulosta on turha odottaa. Kunnallisvaalien tulos syntyy kunnissa eikä valtakunnanpolitiikassa.

Ehdokasasettelun tärkeys oikein korostuu kunnallisvaaleissa. Jos ehdokaslistat ovat täynnä ja monipuoliset, vaalitulos on jo suurelta osin tehty.

Hieman kärjekkäästi voi myös sanoa, että jos keskustan kuntajärjestöt eivät tässä nyt onnistu, eivät ne hyvää vaalitulosta ansaitsekaan. Ehdokaslistat kun ovat työstä kiinni.

TÄMÄ työ on ehdokkaaksi sopivien kuntalaisten lähestymistä.

Ei siinä arastelemista ole. Eivät ihmiset siitä pahastu, että heitä kysytään ehdokkaaksi päättämään oman kunnan ja kuntalaisten asioista.

Ehdokkuuden esittely osoittaa päinvastoin luottamusta ja arvostusta. Sellaisena se työ pitää ottaa ja kokea.

Vastaväitteisiin pitää valmistautua. Kokemuksen puute ei ole este. Uusia pitääkin kannustaa ja tukea. Jokainen poliitikko ja jokainen luottamushenkilö on aloittanut joskus.

Osaavien kuntalaisten vastuuseenkin voi vedota. Uusia nimiä on saatava aina mukaan. Ja jokainen ehdokas tuo oman osaamisensa vaaliohjelmien valmisteluun ja oman lisänsä puolueen äänimäärään.

Jos ehdokaslistat ovat täynnä ja monipuoliset, vaalitulos on jo suurelta osin tehty.

KESKUSTAA on helppo mainostaa ehdokashankinnassakin.

Keskusta on ainoa suomalainen, kotiseutua arvostava puolue. Sen takana ei ole ismejä – ei sosialismin, kapitalismin eikä kansalliskiihkoisen oikeiston kansainvälisiä aatteita.

Onkin sanottu, että kuntapolitiikka on keskustan leipälaji. Sitä osataan. Uutta osaamista tarvitaan ensi vaalikaudella, kun sote-asiat lähtevät pois kuntien vastuulta. Silloin pitää olla erityistä näkemystä oman kunnan kehittämisestä.

Silloin eivät pelkät iskulauseet riitä.

KANNUSTUKSEKSI keskustaväelle voi muistella viime kuntavaalien lopputulosta.

Suosituin puolue ääniosuuksin mitattuna oli kokoomus. Sen kannatus oli 20,7 prosenttia. SDP sai 19,4, keskusta 17,5, vihreät 12,5, perussuomalaiset 8,8, vasemmistoliitto 8,8, RKP 4,9 ja kristilliset 4,1 prosenttia äänistä.

Valtuustopaikkoja keskusta sai kuitenkin ylivoimaisesti eniten, 2 824 kappaletta. SDP:lle tuli 1 697 ja kokoomukselle 1 490 valtuutettua. Yhteensä koko maassa valittiin noin 9 000 kunnallisvaltuutettua.

Ehdokkaita keskustalla oli viimeksi 7 461. Tavoitteena on nyt 7 500 ehdokasta. SDP:llä oli 6 132, kokoomuksella 5 739 ja perussuomalaisilla 3 831 ehdokasta. Yhteensä listoilla oli yli 33 600 ehdokasta.

Kukin puolue, valitsijayhdistys tai vaaliliitto voi asettaa ehdokkaita enintään puolitoista kertaa sen määrän, mitä kunnassa valitaan valtuutettuja. Siinä siis tavoitetta ”täysille listoille”.