Koronapassi voisi pelastaa monta työpaikkaa
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) toivoi viime viikolla hallitukselta vihreää valoa niin sanotun koronapassin valmistelulle. Passiin merkittäisiin tiedot koronarokotuksesta, sairastetusta taudista tai negatiivisesta testituloksesta. Se voitaisiin toteuttaa kännykkäsovelluksena tai paperiversiona.
Lintilän hankkeelle on syytä toivoa menestystä, sillä sen toteuttaminen voisi pelastaa monta työpaikkaa erityisesti palvelualan yrityksissä.
Koronapassi on jo otettu käyttöön useissa Euroopan maissa. Herääkin kysymys, mikä estäisi sen toteuttamisen myös Suomessa.
ONGELMAKSI saattaa jälleen kerran nousta perustuslain tulkinta. Oikeusoppineet ovat ehtineet jo arvioida passi-ideaa kriittisesti kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta.
Kyse on esimerkiksi siitä, voisiko ravintola tai tapahtumanjärjestäjä edellyttää koronapassia sisään pyrkiviltä asiakkailta. Yrittäjät ovat itse ehdottaneet passia vaihtoehdoksi kiristystoimille, jotka saattavat vielä muuttua nopealla aikataululla.
Yhdenvertaisuus edellyttää, että asiakkaita ei saa syrjiä ihonvärin, etnisen taustan, sukupuolen tai vastaavien syiden perusteella. Esimerkiksi ravintolayrittäjät ovat saaneet tuomioita romanien syrjinnästä tällä perusteella.
Tavallisen kansalaisen on taas vaikea ymmärtää sitä, että työnantaja ei voi edes kysyä, onko työntekijä saanut koronarokotuksen saati edellyttää sen ottamista ehtona asiakkaiden kohtaamista vaativaan työhön.
TAVALLISEN kansalaisen on vaikea ymmärtää, että koronapassin vaatiminen olisi samanlaista syrjintää kuin sisäänpääsyn estäminen romanivaatetuksen perusteella.
Kenenkään ei ole pakko rokotusta ottaa. Hekin voisivat saada koronpassin, jos ovat sairastaneet taudin tai voivat esittää negatiivisen testituloksen.
Yhdenvertaisuuden kannalta ongelmaksi jäisivät ne lähinnä nuoret ihmiset, joille yhteiskunta ei ole vielä kyennyt rokotusaikaa osoittamaan. Jotkut eivät ehkä kykene ottamaan rokotusta terveydellisistä syistä.
Toisessa vaakakupissa painaa mahdollisuus pelastaa palvelualojen työpaikkoja koronapassin avulla. Eduskunnan perustuslakivaliokunta joutuu syksyllä tämän harkinnan eteen, jos ja kun hallitus saa passista koskevan lakiesityksen eduskuntaan vietyä. Toivottavasti intressivertailu päätyy työpaikkojen hyväksi.
OIKEUSOPPINEIDEN mielestä koronapassia ei voi asettaa ehdoksi yleiseen kulkuvälineeseen nousemiselle tai perustuslain mukaisen kokoontumisvapauden toteuttamiselle. Nämä perustelut on helpompi ymmärtää. Kokousten ja liikennevälineiden väkimääräähän voidaan rajoittaa nykyisilläkin pykälillä, ja kansalaiset ovat tottuneet käyttämään kasvomaskeja.
Tavallisen kansalaisen on taas vaikea ymmärtää sitä, että työnantaja ei voi edes kysyä, onko työntekijä saanut koronarokotuksen saati edellyttää sen ottamista ehtona asiakkaiden kohtaamista vaativaan työhön.
Pitkän linjan talousvaikuttaja Vesa Vihriälä pohtii tuoreessa blogikirjoituksessaan samoja perustuslain tulkintakysymyksiä, joita edellä on käsitelty.
Vihriälä kiinnittää huomiota ristiriitaan Suomen ja EU:n käytäntöjen välillä. Suomessa on vakiintunut käytäntö, jossa perustuslakia tulkitaan erittäin tiukasti. EU tulkitsee taas omia perustuslakejaan liiankin joustavasti, kuten viimeksi nähtiin koronaelvytyspaketin käsittelyssä.
Vihriälän ihmettelyyn on helppo yhtyä. Samalla sopii toivoa, että koronapassin käsittely ei vaadi kuukausien perustuslaillista vatulointia maan hallituksessa ja eduskunnassa.
Yrittäjät ovat esittäneet, että esimerkiksi ravintolaan voisi päästä esittämällä koronapassin.
