Kilot kertyvät vyötäröllemme vaivihkaa – pitäisikö lihottavien elintarvikkeiden saatavuutta jo rajoittaa?

Pääkirjoitus

Ylipaino on Suomessa kansanterveysongelma. Jo lähes kolme miljoonaa suomalaista kuljettaa mukanaan ylimääräisiä kiloja.

Lihavuus lisää sairastuvuutta kymmeniin tauteihin, kuten kakkostyypin diabetekseen, sepelvaltimotautiin ja aivohalvauksiin.

Sen lisäksi, että ylipaino heikentää yksilöiden elämänlaatua, se tulee myös yhteiskunnalle kalliiksi. Terveydenhuollon kulut paisuvat samaa tahtia suomalaisten vatsojen myötä.

Vastaus ongelmaan ei ole yksilöiden syyllistäminen. Suurin osa suomalaisista kyllä tietää ylipainon riskit, mutta painonhallinta on siitä huolimatta monelle ylivoimaista.

Terveydenhuollon kulut paisuvat samaa tahtia suomalaisten vatsojen myötä.

Tiukka rahatilanne saa monet ostamaan edullista mutta epäterveellistä ruokaa. Sama vaikutus on myös kiireellä: kun salaatin tekemiseen ei tunnu olevan aikaa, on helpompi turvautua mikropitsaan.

Iso syy kalorien kertymiseen on kuitenkin siinä, että kauppojen hyllyt pursuavat toinen toistaan herkullisempia houkutuksia yhä isommissa pakkauksissa.

Energiapitoisen ruuan kaipuu on ihmisillä syvällä geeneissä, ja niinpä kiusauksia on vaikea vastustaa. Elintarviketeollisuus ja -kauppiaat tietävät tämän ja käyttävät sitä sumeilematta hyväkseen.

Lihavuuslääkäri Pertti Mustajoki vaati elokuun Tiede-lehdessä yhteiskuntaa puuttumaan asiaan laeilla ja säädöksillä. Hän vertaa lihottavia ruokia tupakkaan, jonka kulutus on vähentynyt dramaattisesti sen jälkeen, kun saatavuutta rajoitettiin.

Lainsäädännöllä voitaisiin Mustajoen mukaan kieltää esimerkiksi lihottavien elintarvikkeiden markkinointi lapsille, kieltää makeisten sijoittaminen kassoille ja epäterveellisten tuotteiden paljousalennukset.

Päättäjien olisi syytä pohtia näitä ajatuksia ennakkoluulottomasti. Kukaan tuskin kärsisi kohtuuttomasti siitä, jos kahta suklaalevyä ei saisikaan yhden hinnalla.

Kansanterveydelle sillä saattaisi kuitenkin olla iso merkitys.