Keskustan ei kannata tehdä samaa virhettä kahteen kertaan

Pääkirjoitus

Vuoden 2019 eduskuntavaalitappion syitä on ruodittu useampaan otteeseen niin keskustan sisällä kuin julkisuudessakin. Keskustan vaalitappion syyksi on tarjottu muun muassa liian oikeistolaista politiikkaa, vähäistä sisäistä keskustelua, heikkoa julkisuuskuvaa, löysää maahanmuuttopolitiikkaa ja pääministeripuolueen tuomaa rasitetta.

Vastaus kysymykseen on vaihtunut sen mukaan, keneltä sitä on kysytty.

Tuoreen eduskuntavaalitutkimuksen mukaan suurin yksittäinen syy keskustan vaalitappioon oli sote- ja maakuntauudistuksen kaatuminen lähellä eduskuntavaaleja. Tämä tieto on monille yllätys. Ei vähiten siksi, että soten kaatumisen arveltiin ennen vaaleja jopa parantavan keskustan osakkeita.

Muihin hallituspuolueisiin soten kaatuminen ei vaikuttanut samalla tavalla. Tätä käsitystä puoltaa vahvasti se, että osa kokoomuslaisista tervehti aikanaan ilolla sote- ja maakuntauudistuksen nurinmenoa.

Tutkimuksen mukaan vuoden 2019 eduskuntavaalien tärkeimmät asiakysymykset olivat sote, vanhustenhoito ja työllisyys. Vaikka hallitus onnistui yli odotusten pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johdolla talous- ja työllisyyspolitiikan hoitamisessa, se innostanut kansalaisia äänestämään keskustaa.

Syykin on selvä. Opposition vahva kritiikki hallitusta kohtaan näissä asiakysymyksissä upposi paremmin äänestäjiin kuin keskustan omat näytöt hallitustyöskentelystä. Puheet tempputyöllistämisestä ja vanhustenhoidon heikosta tilasta nakersivat puolueen kannatuspohjaa ja suosivat vasemmistopuolueita.

Toisin kuin vaalien jälkeisissä poliittisissa analyyseissä arvioitiin, ilmastonmuutoksen torjunta ei noussut vaalin tärkeimmäksi teemaksi. Tämä teema toki siivitti vihreiden ja vasemmistoliiton kannatusta, mutta ei ollut ratkaisevassa roolissa.

Sanelupolitiikalla voi saada pikavoittoja, mutta ei ilman seurauksia.

Eduskuntavaalitappio ei tullut keskustalle puskista.

Keskustassa tiedettiin, että pääministeripuolueet ovat 1990-luvulta lähtien hävinneet vaaleissa enemmän kuin muut hallituspuolueet. Myös se tiedettiin, että suurimmat tappiot keskusta oli kärsinyt aina, kun se oli ollut kokoomuksen kanssa yhtä aikaa hallituksessa.

Keskusta ei pystynyt selättämään näitä ennakko-oletuksia vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Tavoitellun torjuntavoiton sijasta puolue kärsi rökäletappion.

Oma osuutensa huonoon vaalitulokseen oli varmasti myös alavireisellä ilmapiirillä. Keskusta ei löytänyt itsestään sisäistä taistelijaa missään vaiheessa vaalikampailua.

Keskustan asema pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtamassa uudessa punamultahallituksessa on herättänyt myös paljon kritiikkiä. Asetelma on kääntynyt edelliseen vaalikauteen verrattuna päälaelleen.

Jos viime vaalikaudella keskustaa moitittiin siitä, että se on liikaa kallellaan oikealla, nyt puolueen väitetään olevan liikaa vasemmalla.

Tilanne on puolueen kannalta hankala. Tätä on turha kiistää. Malttia vaaditaan nyt yhtä lailla myös keskustan kannattajilta.

Hallituksessa, jossa on edustettuina viisi puoluetta, kukaan ei voi tehdä päätöksiä yksin. Puolueiden ja niiden johtajien on osattava tehdä kompromisseja.

Sanelupolitiikalla voi saada pikavoittoja, mutta ei ilman seurauksia. Tämäkin on hyvä muistaa.

Sote- ja maakuntauudistuksen kaatuminen söi todistetusti keskustan kannatusta edellisissä eduskuntavaaleissa. Keskustan yksi tärkeimmistä tehtävistä onkin nykyisessä hallituksessa varmistaa, että sama virhe ei kostaudu uudelleen.

Kommentit (1)

  • Lukija69

    Sipilän kautta voidaan perustellusti nimittää sorto- ja diktaattorikaudeksi. Hän hajoitti puolueen viemällä Keskustan Kokoomuksen linjalle ja itsevaltiaan ottein syrjimällä Keskustan konkareita – Kääriäistä, Pekkarista, Väyrystä ja Anttilaa. Tämä sai monet ottamaan jalat alleen, siirtymään paitsioon ja muihin puolueisiin. Saarikko voisi yhdistää puolueen pyytämällä konkarit Keskustan päätöksenteon ytimeen.

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen