Keskusta ei ollut ensimmäinen pelisääntöjen rikkoja
Keskusta kirjoitti tiistaina eduskunnan ympäristövaliokunnassa ympäristönsuojelulain pykälät uusiksi yhdessä opposition kanssa. Menettely oli poikkeuksellinen ja synnytti ison poliittisen kohun.
Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hanna Kosonen (kesk.) pyysi muiden hallituspuolueiden edustajia poistumaan kokouksesta siksi aikaa, kun keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten edustajat viimeistelivät valiokunnan ehdotusta.
Muut hallituspuolueet pitivät menettelyä räikeänä pelisääntöjen rikkomuksena.
Kärjekkäintä kieltä käyttivät vihreät. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne vaati hallituksen johtoviisikkoa koolle käsittelemään tilannetta.
Keskusta rikkoi pelisääntöjä, se on selvää.
Enemmistöhallitusten vakiintuneiden pelisääntöjen mukaan lakiesityksiä voidaan muuttaa eduskunnassa kahdella edellytyksellä. Hallituspuolueiden pitää olla yksimielisiä, ja esittelevän ministerin pitää hyväksyä muutokset.
Kumpikaan näistä edellytyksistä ei nyt täyttynyt. Hallituspuolueet eivät olleet yksimielisiä eikä esittelevä ministeri, vihreiden ympäristöministeri Maria Ohisalo hyväksynyt muutoksia.
Pykälien muutokselle oli asiallisesti vahvat perustelut.
Eduskunnan valiokuntien käsittelyssä kävi ilmi, että hallituksen alkuperäinen esitys oli ongelmallinen. Siinä esitettiin, että uhanalaisten luontotyyppien suojelusta voitaisiin päättää asetuksella.
Ympäristöministeriö suunnitteli noin 80 luontotyypin määrittelemisestä uhanalaiseksi lain perusteella. Tämä olisi voinut johtaa jopa yli kahden miljoonan metsähehtaarin siirtymistä talouskäytön ulkopuolelle sen takia, että puun ostajat karttaisivat kauppojen tekemistä tällaisista metsistä.
Laki ei olisi velvoittanut valtiota korvaamaan metsänomistajien menetyksiä. Siksi keskusta päätyi yhdessä opposition kanssa poistamaan laista uhanalaisten luontotyyppien luettelointia koskevan pykälän.
Metsänomistajia edustava MTK kiitti tuoreeltaan keskustan menettelyä.
Keskusta ajoi tässä kysymyksessä kannattajiensa etua pelisäännöistä välittämättä. On selvää, että menettely luo säröjä hallituspuolueiden välille, jotka eivät muutenkaan ole hääppöiset.
Tämän jälkeen keskustaa ei voida syyttää enää vihervasemmiston apupuolueeksi hallituksessa.
Ongelmien perussyy löytyy vuoden 2019 hallitusratkaisusta. Keskusta meni silloin hallitukseen edellisen vaalikauden opposition kanssa.
Keskustan puheenjohtaja valtiovarainministeri Annika Saarikko totesi tiistaina Ylen politiikkaradiossa, että tätä asetelmaa ei ole kyetty purkamaan nykyisessä hallituksessa. Siinä ovat vastakkain edellisen vaalikauden pääministeripuolue ja oppositio. Yhtenäistä uutta hallitusrintamaa ei ole syntynyt koko vaalikauden aikana.
Tämä asetelma on turhauttanut matkan varrella yhä pahemmin keskustan eduskuntaryhmää, jonka edellisen vaalikauden hallituskumppanit kokoomus ja perussuomalaiset ovat vielä ottaneet päämaalitaulukseen.
Keskustan ryhmän paineet purkautuivat nyt näyttävään irtiottoon ympäristönsuojelulain käsittelyssä. Tämän jälkeen keskustaa ei voida syyttää enää vihervasemmiston apupuolueeksi.
Oppositiopuolueet ottavat tietenkin kaiken ilon irti tilanteesta. Muiden hallituspuolueiden harmia lisää, että niillä ei ole jäljellä olevissa riita-asioissa samanlaista mahdollisuutta tukeutua eduskunnan porvarilliseen enemmistöön.
Keskustan puolustukseksi voi todeta, että se ei ollut ensimmäinen pelisääntöjen rikkoja. Räikeimmin niitä on rikkonut pääministeri Sanna Marin (sd.), joka ajoi hallituksessa läpi saamelaiskäräjälain muutoksen keskustan vastustuksesta huolimatta.
On erittäin poikkeuksellista, että hallitus tuo eduskuntaan lakiesityksen äänestyksen jälkeen.
Myös muut hallituspuolueet ovat matkan varrella potkineet yli aisan. Siksi niiden närkästymiseen liittyy selvä ylinäyttelemisen maku.
Pääministeri Sanna Marin on parhaillaan virkamatkalla maapallon toisella puolella ja palaa kotimaahan vasta viikonloppuna. Hallituksen johtoviisikko pääsee puimaan tilannetta vasta sen jälkeen.
Toivottavasti muutaman päivän hengähdystauko rauhoittaa tunteita puolin ja toisin.
Hallituksen pöydällä on vielä monia tärkeitä asioita alkaen maatalouden kriisipaketista ja hyvinvointialueiden rahoituksesta. Myös Euroopassa riehuvan sodan takia Suomi tarvitsee toimintakykyistä enemmistöhallitusta.
Ensimmäiseksi hallituspuolueet voisivat lopettaa toistensa julkisen ja kulissien takana vielä härskimmän panettelun.
