Keskusta ei ole lähtenyt mukaan hallitusneuvottelujen arvostelutalkoisiin – siihen on hyvä syy
Hallitusneuvottelut ovat jatkuneet ennätyksellisen pitkään. Toisen maailmansodan jälkeen neuvottelut ovat kestäneet kauemmin vain kerran. Vuonna 1951 Urho Kekkosen kolmannen hallituksen muodostamiseen meni 79 päivää.
Viimeisten tietojen mukaan Petteri Orpon (kok.) johtamat hallitusneuvottelut saadaan päätökseen kuluvan viikon aikana. Jos näin käy, hallitusneuvottelujen pituusennätys jää haaveeksi.
Pitkät hallitusneuvottelut ovat ottaneet koville. Neuvottelijoiden lisäksi ne ovat uuvuttaneet myös arvostelijat.
Vielä neuvottelujen alkumetreillä Sdp:n, vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat arvostelivat railakkaasti hallitusneuvotteluihin osallistuneiden puolueiden suunnitelmia, vaikka niiden todenperäisyydestä ei ollut mitään varmuutta.
Neuvottelujen pitkittyessä kritiikki on laimentunut. Tämä ei ole ihme. Kriittisiä lausuntoja on vaikea antaa, jos hallitusneuvotteluista ei vuoda juuri mitään ulos. Tai jos vuotaa, ei voi olla varma, pitääkö tieto paikkansa vai ei.
KESKUSTA ei ole lähtenyt mukaan hallitusneuvottelujen arvostelutalkoisiin. Tätä päätöstä on hämmästelty ja ihmetelty.
Kritiikki keskustan hiljaisuutta kohtaan on ymmärrettävää. Puolue, joka ei ole julkisuudessa esillä tai kieltäytyy ottamasta säännöllisesti kantaa hallitusneuvotteluista tihkuviin tietoihin tai huhuihin, jää auttamatta sivurooliin.
Tämän strategisen valinnan keskusta on tehnyt, eikä se ole sitä muuttanut. Ei vaikka linjaa on arvosteltu myös omista joukoista.
Oppositiokausi on keskustalle maratonjuoksu, ei pikamatka.
KESKUSTA on kertonut, että se arvioi tulevaa hallitusta sen toimien perusteella. Puheenjohtaja Annika Saarikko totesi hallitusneuvotteluiden alkumetreillä, että keskusta voi tukea hallituksen hyviä esityksiä myös oppositiosta.
Kannattavia asioita Saarikon mukaan ovat muun muassa koko Suomen huomioiminen, peruskoulun pelastamiseen liittyvät toimet, työvoimapulan helpottaminen ja yrittäjyyden tukeminen. Aika näyttää, kuinka paljon hallitus nostaa esille keskustalle tärkeitä asioita omassa hallitusohjelmassaan.
Keskustan valitsema tyylilaji ei ole puolueelle vieras. Puolue harjoitti samanlaista oppositiopolitiikkaa Juha Sipilän johdolla Kataisen ja Stubbin johtamaa hallitusta kohtaan. Toisin kuin viime vaalikaudella oppositiossa olleilla puolueilla, keskustalla oli tarjota kritiikin lisäksi usein myös oma vaihtoehto hallituksen päätösesitykselle.
Harva enää muistaa, että keskusta tuki yhdessä muiden oppositiopuolueiden kanssa Kataisen hallituksen sote-uudistusta. Sote-uudistus ei kaatunut tuolloin opposition vastustukseen, vaan perustuslain tulkintaan. Tällaista solidaarisuutta ei tämän jälkeen ole oppositiopuolueilta nähty.
NELJÄ vuotta on pitkä. Erityisen pitkä aika se on hallitukselle.
Jokainen hallitus joutuu käymään omat taistelunsa niin opposition kanssa kuin hallituksen sisällä. Pitkäksi venyneet neuvottelut kertovat, että hallituspuolueiden välillä on selkeitä näkemyseroja. On selvää, että ne pulpahtavat pintaan jossakin vaiheessa hallituskautta.
Oppositiolla tuskin tulee pulaa kritiikin kohteista. Näihin talkoisiin keskusta ehtii hyvin mukaan.
Oppositiokausi on keskustalle maratonjuoksu, ei pikamatka. Kukaan ei muista seuraavien eduskuntavaalien alla, miten keskusta valmistautui omaan suoritukseensa.