Kansalaisten suuri enemmistö on keskustan kanssa ihan samaa mieltä, ja sen pitää kannustaa keskustaväkeä

Pääkirjoitus

Äskeinen HS-gallup (29.9.) antaa keskustan politiikalle tarkoitusta ja pontta enemmän kuin monet omat vakuuttelut.

Suomalaisten ylivoimainen enemmistö nimittäin katsoo, että ”koko Suomen asuttuna pitäminen on tarpeellista”, kuten Helsingin Sanomat muotoili.

Tätä mieltä oli 69 prosenttia vastanneista. Vain 24 prosenttia vastusti ajatusta.
Samansuuntainen vastaus saatiin väittämään ”valtionhallintoa pitäisi hajasijoittaa nykyistä enemmän Helsingistä maakuntiin”.

Täysin tai jokseenkin samaa mieltä oli 64 prosenttia vastanneista. Vain 22 prosenttia oli vastaan.

Tällaiset lukemat antavat keskustalle vahvaa selkänojaa ja toivottavasti myös innostusta työhön. Koko maan tasapuolinen kehitys on keskustan leipälaji.

Saivartelujen välttämiseksi on pääajatus tosin syytä muotoilla toisin, vaikka niin kuin keskustan periaateohjelmassa:

”Kannatamme hajautettua kotiseutujen yhteiskuntaa. Koti pitää saada perustaa yhtä lailla niin etelään kuin pohjoiseen, länteen kuin itään. Haluamme taata hyvän elämän edellytykset ja lähipalvelut koko Suomessa.”

Galluptulos törmää pahasti monen median syöttämiin tulevaisuuden mielikuviin. Niiden mukaan vain muutamat kasvukeskukset menestyvät.

”Syrjäseuduiksi” leimatut alueet ja maaseutu kurjistuvat, niiden asuntojen hinnat ovat romahtaneet ja väki muuttaa pois. Myös monille kaupungeille luetaan madonlukuja.

Helsingin Sanomillekin tulosten julkaisu otti ilmeisen lujille. Se ei ole julkaissut tutkimuksensa pohjalta yhtäkään pääkirjoitusta eikä yhtäkään kolumnia, vaikka niitä kirjoitetaan usein perin vähäpätöisistäkin aiheista.

Juttua kuvittamaankin HS:n toimitus oli valinnut syksyn sateisessa harmaudessa näpätyn otoksen yksinäisestä autiotalosta, jossa tuskin on asuttu kymmeniin vuosiin.

Mutta tämä ei ole – ainakaan vielä – koko totuus vaan tarkoitushakuista liioittelua ja suurten keskusten siltarumpupolitiikkaa.

Se ei siis myöskään ole suomalaisten suuren enemmistön tahto.

Galluptulos törmää pahasti monen median syöttämiin tulevaisuuden mielikuviin.

Rahan ja markkinavoimien valtaa maan kehittämisessä voi panna aisoihin vain politiikalla.

HS-gallupin mukaan keskustaa äänestäneet ovat lähes yhtenäisesti koko maan asuttuna pitämisen kannalla. Eniten vastustusta on vihreissä ja kokoomuksessa – joskin niissäkin enemmistö kannattaa sitä.

Kannattaakin haastaa kaikkien puolueiden poliitikkoja. Mitä mieltä ovat paikalliset kokoomuslaiset, vihreät ja perussuomalaisetkin?

Perussuomalaisilta kannattaa kysyä siksi, että puheenjohtaja Jussi Halla-aho, helsinkiläinen, on esittänyt ikäviä kannanottoja vaikkapa puolankalaisten näkökulmasta.

Hän luopuisi verotuloihin perustuvasta kuntien valtionosuusjärjestelmän tasauksesta, koska se on hänen mukaansa kepulaista aluepolitiikkaa.

Samansuuntaisella kannalla Halla-aho oli kunnallisvaalien alla. Silloin hän ilmoitti HS-vaalikoneen väitteeseen ”Koko Suomi on syytä pitää asuttuna, vaikka se tietäisikin veronmaksajille kustannuksia” tylysti olevansa täysin eri mieltä.

Halla-ahon konsteilla kymmenien kuntien yli piirrettäisiin punaiset ruksit kuin Neuvostoliitossa. ”Ei elinmahdollisuuksia”, kuuluisi tuomio.

Keskustalla sen sijaan on aktiivinen ja positiivinen ote maakuntien Suomen kehittämiseen. Tähän työhön saatiin kuulla perjantainakin monenlaisia ehdotuksia.