Halla-aho vahvoilla perussuomalaisten sisällissodassa
Perussuomalaiset ovat hajoamassa kahdeksi puolueeksi jo tämän vuoden aikana, kun eduskuntaryhmästä eronneet 20 kansanedustajaa saavat uuden puolueen perustamiseen vaadittavat muodollisuudet hoidettua.
Poliittisen historian tutkijoilla riittää varmasti vielä työtä perussuomalaisten hajoamiseen johtaneiden tapahtumien yksityiskohtien selvittämisessä.
Katseet kannattaa kuitenkin suunnata jo tulevaisuuteen.
Monet seikat puhuvat sen puolesta, että Jussi Halla-ahon käsiin jäänyt puolue voittaa perussuomalaisten sisällissodan.
Halla-aholle jäivät ensinnäkin puoluetukirahat ja valmis puolueorganisaatio.
Tämä antaa hänelle etulyöntiaseman taistelussa perussuomalaisten sieluista.
Monelle jäsenelle on suuri kynnys hypätä ”hajottajien” kelkkaan, vaikka olisikin kannattanut Sampo Terhoa puheenjohtajaksi Jyväskylän puoluekokouksessa.
Raha ei tietenkään yksin ratkaise politiikassa. Myös henkilöt ovat tärkeitä.
Tässäkin suhteessa Halla-aho on vahvemmilla, vaikka kaikki ministeritkin siirtyivät uuteen ryhmään.
Perussuomalaisten uudessa johdossa Jussi Halla-aho ja Laura Huhtasaari muodostavat varsin valovoimaisen kaksikon, joka onnistuu ehkä peittämään varapuheenjohtajaksi valitun Teuvo Hakkaraisen entiset ja tulevat kompuroinnit.
Muilla puolueilla ei ole varaa minkäänlaiseen vahingoniloon perussuomalaisten hajoamisesta.
Uuden puolueen näkyvin nimi on Timo Soini.
Kaikki muut uuden ryhmän kansanedustajat ministereitä myöten ovat Soinin varjossa kasvaneita oppilaita, joilta puuttuu ainakin toistaiseksi oma valovoima.
Soini tuskin jaksaa lähteä enää uuden ryhmän vetäjäksi.
Jo ennen perussuomalaisten puoluekokousta hän antoi ymmärtää, ettei osallistu enää seuraaviin eduskuntavaaleihin.
Tuon päätöksen pyörtäminen ei tunnu kovin todennäköiseltä.
Soinille riittänee se, että hän saa istua ulkoministerinä vaalikauden loppuun saakka.
Uuden puolueen rakentaminen jää nuorempien tehtäväksi.
Myös poliittisten ohjelmien vertailussa vaaka kallistuu Halla-ahon eduksi.
Hänellä on selkeä linja ja ohjelma, joka tyydyttää varsin suurta osaa perussuomalaisten nykyisistä kannattajista.
EU:n ja maahanmuuton tiukka vastustaminen voi houkutella uusiakin äänestäjiä.
Uusi puolue ei taas voi tarjota juuri muuta poliittista vaihtoehtoa kuin sen, joka koki selvän tappion Jyväskylän puoluekokouksessa.
Toivoa korostava retoriikka ei riitä poliittiseksi ohjelmaksi.
Muilla puolueilla ei ole varaa minkäänlaiseen vahingoniloon perussuomalaisten hajoamisesta.
Vielä vähemmän on varaa aliarvioida Jussi Halla-ahon menestymisen mahdollisuuksia.