Hylätkää "hautausmaa-oppinne" ja nopeasti
Keskustanuorten puheenjohtaja Sandroosin (Suomenmaa 18.10.2023) ohella on moni muukin keskustatoimija viime aikoina alkanut selittää keskustan surkeaa kannatuskehitystä hautausmaa-argumentilla.
Sen mukaan keskustan suurin kilpailija ei löytyisi puoluekentältä vaan sellaiseksi nimetään hautausmaa eli kannattajien kuoleminen.
Tämä selitys on epä-älyllinen, veltto ja epätosi.
Jos puoluekannatus perustuisi väestön ikärakenteeseen tai sosioekonomisiin muutoksiin, olisi Maalaisliitto-Keskustapuolue kuollut ja kuopattu viimeistään 1980-luvulla. Sen sijaan siitä tuli vuosikymmenen kuluessa puoluekentän kiinnostavin toimija ja kestomenestyjä seuraavan neljännesvuosisadan ajaksi.
Sandroosin ja muiden keskustajärjestöjen johtajien suussa hautausmaa-selityksellä on oma tarkoituksensa. Jostain Juha Sipilän kauden alkupuolelta keskustaan on muodostunut uusi, sille aiemmin vieras kulttuuri.
Omaa toimintaa ei kunnollisesti tutkita eikä ammattitaitoisesti analysoida.
Kun on alettu uskoa pinnallisiin keinoihin ja erityisesti korostettu ”viestinnällistymistä” menestyksen hankkimisessa, on ajattelu muuttunut pinnalliseksi. Heikkoihin tuloksiin tarjotaan helpointa mahdollista selitystä, joka ei ainakaan saa liittyä oman toiminnan onnistumiseen ja laatuun. Kritiikin esittämistä paheksutaan.
Keskustalla ja keskustanuorilla on joka päivä edessään sama, samoista kansalaisista koostuva politiikan pelikenttä kuin kaikilla muillakin puolueilla.
Tällä kentällä se vain 2–3 vaalikautta sitten oli vielä Suomen kiinnostavin ja joissakin vaaleissa suosituin puolue.
Merkille pantavaa on myös puolueen merkittävän korkea kannatus nuorten parissa vain vuosikymmen taaksepäin. Se on romahtanut viime vuosina täysin, eikä ainakaan se poismuutto ole hautausmaalle suuntautunut vaan puolueisiin, joilla on ymmärrettävää ja ajassa kiinnostavaa sanottavaa ja tunnistettavat periaatteet.
Jos keskusta aikoo vielä nousta kamppailemaan politiikan suunnannäyttäjän asemasta, työ pitää aloittaa puolueen ideologian, strategian ja operatiivisten kykyjen perinpohjaisesta uudistamisesta.
Mikä puolestaan edellyttää helpoista selityksistä ja omahyväisyydestä luopumista.