Näkökulma: Vasemmisto kavahti rahaministeri Kulmunin suoraa puhetta – korona kirkastaa hallituspuolueiden talouslinjojen erot
Monella vasemmistopoliitikolla meni aamukahvi väärään kurkkuun sunnuntaina, kun valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) maalasi Helsingin Sanomien haastattelussa koruttoman kuvan hallituksen tulevasta talouslinjasta.
Kulmunin mukaan valtion pelimerkit ovat koronaepidemian laannuttua niin vähissä, että leikkauslistat tekevät paluun hallituksen pöydälle.
– Ja meidän pitää pohtia, miten me rahoitetaan ne pysyvät menolisäykset, joita olemme jo tehneet tai luvanneet vai jätetäänkö ne tekemättä eli perutaan, rahaministeri rummutti.
Ex-pääministeri Antti Rinteen (sd.) johdolla laadittu hallitusohjelma nojasi oletukseen työllisyysasteen noususta 75 prosenttiin.
Nyt Suomea uhkaa yritysten konkurssiaalto ja massatyöttömyys.
Valtio menettää valtavasti verotuloja ja joutuu Kulmunin mukaan ottamaan lisävelkaa jopa yli 20 miljardia euroa.
On väistämätöntä, että hallituspuolueet joutuvat tinkimään lempihankkeistaan, sillä hallitusohjelman taloudellinen pohja on pudonnut pois.
Vielä Helsingin Sanomien haastatteluissa Kulmuni pidättäytyi viisaasti sanomasta, mistä hallituksen pitäisi nipistää. Asiaan palataan suljettujen ovien takana.
Tiedossa on siis itkua ja hampaiden kiristelyä, kun uusi punamulta vääntää esimerkiksi vanhustenhoidon sitovan hoitajamitoituksen ja kunnianhimoisten ilmastotoimien kohtalosta.
Taloudellisen katastrofin voisi kuvitella vaikuttavan myös miljardien eurojen hävittäjäkauppoihin.
Kuvaavaa on, että opetusministeri Li Andersson (vas.) lupaa Kansan Uutisten haastattelussa, että oppivelvollisuusikärajan pidentäminen toteutetaan sovitusti.
Tämä enteilee tiukkoja neuvotteluita, kun puolueet sorvaavat uusiksi hallitusohjelman talousosiota.
Koronakriisin jälkihoidossa käydään vääntöä talouskurin ja elvytyspolitiikan välillä.
Vasemmistossa Kulmunin madonlukuja kavahdettiin, koska ne tulkittiin tueksi talouskuripolitiikalle.
Esimerkiksi vasemmistoliiton 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Saramo varoitteli tuoreeltaan Twitterissä, että nyt on väärä hetki puhua leikkauslistoista.
Hänestä panostukset toisen asteen maksuttomuuteen olisivat nyt entistäkin tärkeämpiä.
SDP:n kansanedustaja Matias Mäkynen puolestaan varoitti, että leikkauspolitiikka syventää koronakriisiä ja ulottaa sen vaikutukset tuleville vuosikymmenille.
SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukorannan mielestä Kulmunilta ei ollut tahdikasta puhua leikkauslistoista, kun maa on poikkeustilassa.
Uuden punamullan omaksuma vastasyklinen talouspolitiikka, jossa heikentyvään suhdanteeseen vastattiin investoinneilla, häivytti hetkellisesti hallituspuolueiden talouspoliittisia eroja.
On kuitenkin selvää, että koronakriisin jälkihoidossa käydään vääntöä talouskurin ja elvytyspolitiikan välillä.
Etenkin vasemmistoliitossa ottaisi varmasti koville luopua hankkeista, joiden toteutuminen oli jo aivan käden ulottuvilla.
Tosin eivät keskustalaisetkaan nauti leikkauslistojen laatimisesta.
On silti valtiovarainministeri Kulmunin vastuulla pitää valtion menot kurissa ja torpata lupaukset, joihin ei ole varaa.
Kriisi voi silti tarjota hallituksen kakkospuolueelle uuden profiloitumisen paikan.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) paistattelu julkisuuden valokeilassa alkaa varmasti nyppiä hallituskumppaneita.
Viimeistään viime viikolla julkaistu Alma-gallup osoitti, että jämäkästi esiintyvän Marinin suosio nakertaa muiden puolueiden kannatusta.
Yhdestä puoluekannatuskyselystä ei kannata vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta SDP:n ottama 4,4 prosenttiyksikön harppaus gallupin piikkipaikalle on poikkeuksellinen temppu.
Myös vihreiden ja vasemmistoliiton kannatusluvut sakkaavat, kun koronavirus on vienyt tilan ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikan kaltaisilta teemoilta.
Keskusta puolestaan junnaa paikallaan. Jostain syystä vastuun kantaminen ei ole tähän mennessä realisoitunut gallupeissa.
Kriisi voi silti tarjota hallituksen kakkospuolueelle uuden profiloitumisen paikan.
Kun talouden jälleenrakennus vihdoin käynnistyy, keskustajohtaja Kulmuni pääsee valtiovarainministerinä näyttämään kykynsä.
Viikonlopun haastattelu oli suorapuheisuudessaan kelpo aloitus.
Kovaan paikkaan joutuu myös keskustalainen elinkeinoministeri Mika Lintilä – onhan hän luonnehtinut koronaepidemiaa Suomen taloushistorian pahimmaksi vaiheeksi.
Aika näyttää, ovatko talouden kannalta kriittiset ministerisalkut keskustalle siunaus vai rasite.