Tehdäänkö kasvun strategia vai syödäänkö seuraavan sukupolven säkistä?
Julkinen alijäämä kasvaa ennätyksiin samalla kun kansantalous supistuu. Hallituksen keinot vaikuttavat painottuvan leikkauksiin.
Itse toisin niiden rinnalle oleellisesti lisää kasvun kannustimia. Suomi tarvitsee kasvun strategian.
Kokonaiskuvan ymmärtämistä helpottaa kun huomaa, että reaalista talouskasvua ei ole ollut 15 vuoteen. Olemme pitäneet yllä paranevaa elintasoa ottamalla järkyttävät määrät uutta julkista velkaa. Kasvun puuttuessa olemme syöneet seuraavan sukupolven säkistä.
Kasvu on hyvästä. Se on hyväksi ihmiselle, yritykselle, kansantaloudelle. Meidän tulisikin kaikin keinoin hakea kasvua. Kasvu on myös parempi kuin leikkaus. Paljon parempi.
Leikkaus näivettää, kasvu kukoistaa. Joskus tosin on leikattava painot – vaikkapa ylikireät verot ja liialliseksi paisuneet menot – punteista. Se voi olla välttämätöntä, jotta kasvulle luodaan edellytykset.
Suomen onkin synnytettävä kasvun strategia. Tässä katsannossa teimme 10 kohdan ohjelman, jossa on kasvun käynnistämiseen tarvittavat keinot ja rakennemuutokset. Nimesimme sen Roinisen listaksi.
Ehdottamiemme toimien ja rakennemuutosten avulla tavoitellaan valtiovarainministeriön ns. ’nopean kasvun uraa’. Toteutuessaan nopea kasvu vapauttaa meidät samalla julkisen talouden alijäämästä.
Lähes koko alijäämä on tehty yhden sukupolven aikana. Olemme paljon velkaa seuraavalle sukupolvelle. Ainakin sen että kasvu on käynnistettävä. Ja se vaatii kasvun kannustimia.
Petri Roininen
Toimitusjohtaja
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/