Soten jälkeen huomio myös muuhun terveyspolitiikkaan
Nyt kun sote-uudistus vihdoin ja aivan liian myöhään on päätetty, on aika kiinnittää enemmän huomiota myös muuhun terveyspolitiikkaan, joka myös tukee soten tavoitteita. Sote ja viime aikoina myös korona ovat suuresti sitoneet sosiaali- ja terveysministeriön valmistelutyötä.
Sote on toki huipputärkeä uudistus sujuvamman hoidon ja kustannus- vaikuttavamman palvelujärjestelmän kehittämisessä. Ja jos tavoitteiden mukaisesti painopistettä saadaan siirrettyä peruspalvelujen suuntaan, se edesauttaa kansanterveyttä ja vähentää painetta kalliiseen sairaalahoitoon.
Niin tärkeä kuin sote onkin, on muistettava, kuinka palvelujärjestelmän vaikutus kansanterveyteen on hyvin rajallinen. Avainasemassa ovat elintavat ja elinolosuhteet.
Kallis palvelujärjestelmä hoitaa voittopuolisesti sairastumisen seurausvaikutuksia. Soten jälkeen ja sen toimeenpanon rinnalla tarvitaan lisähuomiota terveyttä edistäviin ja vaikuttaviin politiikkatoimiin.
WHO:n mukaan kansantautien torjunnassa keskeisiä ovat ravinto, liikunta, tupakointi ja alkoholi. Tupakointi ja alkoholi aiheuttavat molemmat vuosittain noin 4000-5000 kuolemaa – ja moninkertaisesti sairastavuutta.
Kun tupakka yksin vastaa yli 10 prosenttia kuolleisuudesta ja suuren osan terveyseroista, tupakoinnin loppuminen todennäköisesti pienentäisi Suomen terveyseroja enemmän kuin mitä parhaimmatkaan soten toimet voivat.
Ravintotekijöiden vaikutus sairastavuuteen on vielä suurempi, mutta siinä ei ole kysymys yksittäisestä tekijästä, vaan suolasta, tyydyttyneestä rasvasta ja sokerista sekä toisaalta kasviksista ja kuidusta.
Väestön lihominen on iso ja huolestuttava ongelma, joka lisääntyy laihdutusohjelmista ja -palveluista huolimatta ja jonka ratkaisussa tarvitaan poliittisia päätöksiä terveemmän ruokaympäristön puolesta.
Fyysisen terveyden ohella myös mielenterveys on tärkeä asia ja on saanut syystä paljon huomiota. Mielenterveydenkin alalla tarvitaan terveyttä edistävää politiikkaa ja toimia, ei vain sinänsä tarpeellisia korjaavia palveluja.
Vaikka kansanterveyden edistämisessä on paljolti kysymys ihmisten valinnoista, ympäristöolosuhteet vaikuttavat niihin kovin paljon.
Terveyttä tukevalla politiikalla voidaan paljon edistää terveellisiä elintapoja, kansanterveyttä ja tervettä ikääntymistä sekä hillitä sote-palvelujen tarvetta.
Pekka Puska
Professori, emeritus pääjohtaja (THL)
Helsinki