Petteri, älä lyö lyötyä
Toisen maailmansodat aikana pelättiin maailmanloppua. Nyt 2024 vuonna sitä pelätään taas.
Suomessa oli lämmin kesä 1939 viimeinen nautittava rauhankesä 85 vuotta sitten, vaikka uhkaa tuolloinkin oli ilmoilla. Sitten Neuvostoliiton puna-armeija hyökkäsi rauhaa rakastavan kansakuntamme kimppuun laajalla rintamalla. Verinen ja epäinhimillinen sota oli syttynyt.
Eurooppaan kohdistuneiden ja muidenkin sotatoimien vastuussa olivat Adolf Hitler ja Josif Stalin. Heidän vastuullaan oli Euroopassa yli 60 miljoonan ihmisen henki. Miten se sitten jakaantuukaan heidän kesken, siitä kiistellään vieläkin.
Marsalkka Mannerheim sanoi aikoinaan: – ”jos haluaa rauhaa on varauduttava sotaan”. Silti vakaan ja onnellisen rauhan ylläpitäminen vaatii kansakunnan yhtenäisyyttä, sekä kaikkien kansalaisten mukana-oloa. Myös heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevien ihmisten yhtenäisyys oli taattava tavalla tai toisella. Sellainen oivallettiin jo lähes sata vuotta sitten..
Ihmisten selviytyminen jokaisesta päivästä on erittäin haastavaa heikommilla ihmisillä. Sillä lienee vaikutusta, myös yhteenkuulumisentunteisiin, maanpuolustustahtoon ja identiteettien kunnioittamiseen. Ketään ei pitäisi sulkea hyvinvoinnin ulkopuolelle. Se voi olla joissakin kriisitilanteissa kohtalokasta, koko kansakunnalle.
Miksi sitten kansalaisten hyvinvoinnilla on suuri merkitys? Koska Suomea vastassa on ikiaikainen arvaamaton maa, jonka tavat eivät ole muuttuneet vuosisatojen kuluessa mihinkään. Ja maa, joka ei edelleenkään kunnioita ihmisoikeuksia, eikä noudata sodankäynnissä kansainvälisiä sopimuksia saatika sääntöjä. Puhumattakaan oikeusvaltiosta tai demokratiasta.
Suomen olisi oikeusvaltion nimissä reilua edes itse noudattaa Euroopan unionin sopimuksia ja sääntöjä. Eivät ne ole huvikseen luotu, eikä niillä pitäisi pelata poliittisia kasinotalouden pelejä! Siksi on tärkeää noudattaa, edes Euroopan sosiaalisia perusoikeuksia, jotka on Suomessa hyväksytty ja on sitouduttu kansakuntana niitä noudattamaan. Sopimukset luovat perustuslaille rungon ja ihmisoikeuspykälät. Niitä ei voi muuttaa tuosta vaan, niinkuin Orpon hallitus tekee. Jos niitä ei noudateta, voi kyseenalaistaa valtionjohdon halut pitää koko kansakuntaa yhtenäisenä vaikeissa olosuhteessa ja kriiseissä, sekä muissakin vakavissa uhissa. Tähään vakavaan ongelmaan Orpon hallitus viittaa kintaallaan, eikä kykene edes arvioimaan päätöstensä seurauksia hyvinvoinnin, perustuslain ja ihmisoikeuksien kannalta.
Kuinka horjuva on se usko, jonka Petteri Orpon (kok.) hallitus on eriarvoistavalla ja heikompia syrjivällä politiikallaan maahamme luonnut? Usko huomiseen, usko isänmaan rakkauteen, usko maanpuolustukseen, jne. Miten hoidamme tulevaisuudessa velvollisuutemme, niin synkkinä, kuin valoisimpinakin päivinä? Sosiaaliturvan lekkaukset ja työelämän tuhoaminen, eivät ainakaan vahvista tätä uskoa.
Kokoomusta on aiemmin pidetty sivistyspuolueena, mutta tässä kohtaa on äly kovin kaukana. Ei edes tekoälyllä tulle sellaisia tuloksia, joita Orpon hallitus tekee. Hallituksen leikkauslinjan vaikutukset tulevaisuuteen voivat olla ratkaisevassa osassa, silloin kun kohtaame jonkinmoista uhkaa suvereenia maatamme ja oikeusvaltiotamme kohtaan. Silloin on jo myöhäistä katsoa peiliin ja peruuttaa. Peiliinkatsomisen aika on nyt jo ennen niitä ongelmia.
Monissa kriiseissä ja konfliktessa Suomi voi pärjätä, mutta jos kaikille ihmisille ei anneta mahdollisuuksia selvitä edes normaalista arjesta, voi vaan ihmetellä, että miten sitten selvydytään kovemmista kriiseistä? Eriarvoistaminen saattaa johtaa kansakunnan sekasortoon tiukassa paikassa. Vaara on todellinen satojentuhansien ihmisten huomiseen uskon menetyksen vuoksi
Toivottavasti emme joudu puolustamaan aseellisesti demokratiaamme tai identiteettiämme, ja kotejamme, sillä ei ole varmaa, miten niistä selviämme, jos kaikki ei ole mukana puolustamassa.
Alpo Jäppinen
Kotka
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/