Pahuus on läsnä
Olemme koronan jälkeen alkaneet elämään aikaa, jossa asiat ovat alkaneet kärjistyä ikävällä tavalla. Sekä kansakuntien välillä että sisällä.
Kurt Vonnegut asetti aikanaan romaanihenkilönsä sanomaksi repliikin: Pahuus on siinä, kun vihaa Jumala vierellä.
Sitä on nyt saatu nähdä. Venäjän presidentti Putin ja Moskovan patriarkka Kirill asemoituvat Ukrainan sodassa juuri näin.
Samaan kategoriaan luen kuuluvaksi myös USA:n Korkeimman oikeuden tuoreen aborttiratkaisun. Aloittaessaan pommitukset Irakissa George W. Bush sanoi toteuttavansa Jumalan tahtoa. Oslon joukkoampuminen homobaarin edustalla tehtiin nähtävästi Allah vierellä.
Rinnastan tähän myös niin sanotusti hyvässä tarkoituksessa perustelut, tarkoitus pyhittää keinot väärämielisiä kohtaan, jolloin ideologia on jumalan asemassa.
Pahuus on pahuutta sen kohdetta kohtaan, pyhittää sen tekijä tekemisensä millä tahansa kuvittelemallaan oikeutuksella.
Nelson Mandela on todennut: ”Maailmamme ei ole jakautunut rodun, ihonvärin, sukupuolen tai uskonnon mukaan. Maailmamme on jakautunut viisaisiin ja hölmöihin ihmisiin. Ja hölmöt jaottelevat ihmisiä rodun, ihonvärin, sukupuolen tai uskonnon perusteella.”
Ongelma on siinä, että viisaat saavat usein varsin kovaa kohtelua hölmöiltä. Vai onko suurempi ongelma siinä, että maailmaa johdetaan väliin aika vähällä viisaudella. Joka tapauksessa Turun Yliopiston työelämäprofessorin Olli Kankaan sanoin: Totalitarismissa pahuuden portit ovat auki.
Ismo Saari