Olemmeko liberaaleja vai alkiolaisia?
Suomi on jättänyt hakemuksen liittyä sotilasliitto Naton jäseneksi. Tämä ratkaisi sen, että kesäkuun alkupuolella Lappeenrannassa kokoontuva keskustan puoluekokous voi keskittyä muihin asioihin.
Keskustan kaksikielinen piiri pyrkii siihen, että puoluekokous paneutuisi erityisesti aatteellisiin ja ohjelmakysymyksiin. Olemme tehneet piirimme syyskokouksen päätöksen mukaisen aloitteen uuden periaateohjelman valmistelemiseksi puolueelle.
Aloitteen mukaan alkiolaiseen ihmisyysaatteeseen perustuva hajautettu, tasa-arvoinen ja luonnonmukainen sivistysyhteiskunta on kestävä ratkaisu Suomen ja koko ihmiskunnan kohtaamien ongelmien ratkaisemiseen. On luovuttava materialistisiin arvoihin perustuvasta kulutuskulttuurista ja nojauduttava henkisiin hengellisiin ja yhteisöllisiin arvoihin.
Keskustanuoret ovat tehneet samansuuntaisen aloitteen, jonka nimeksi on kirjattu ”Alkiolainen aate tuotava nykyaikaan ohjelmatyön avulla”:
”Suomen Keskustanuoret vaatii, että kansanliikkeemme aloittaa laajamittaisen aatteellisen keskustelun alkiolaisuudesta 2020-luvun yhteiskunnassa ja sanoittaa alkiolaisuuden nyky-yhteiskuntaan sopivaksi.”
Puoluehallitukselle laadituissa vastausluonnoksissa esitettiin kaksikielisen piirin aloitteen hylkäämistä. Keskustanuorten aloite esitettiin hyväksyttäväksi vain osittain.
Ehdotin molempien aloitteiden hyväksymistä, mutta en saanut kannatusta. Lupasin, että asiaan palataan puoluekokouksessa.
x x x
Puoluehallitukselle laaditut vastausluonnokset osoittavat, että keskustassa on perustavanlaatuinen näkemysero alkiolaisuuden merkityksestä puolueen aatteessa ja politiikassa.
Keskustanuorten aloitteeseen laadittuun vastausluonnokseen on kirjoitettu:
”Aloitteessa Keskustan aate sidotaan tiukasti alkiolaisuuteen.
On totta, että Santeri Alkio oli puolueen alkuvuosina merkittävin puolueen aatteen kehittäjä ja loi vankan pohjan myöhemmälle keskustalaisuudelle. Alkion ajatuksista riittää paljon hyödynnettävää ja ammennettavaa vielä 2000-luvullakin.”
”Puoluekokous huomauttaa, että Keskustassa aatteen kehittäjiä on ollut muitakin kuin Alkio. Länsimaisessa demokratiassa puolue ja sen aate eivät voi olla tiukasti ankkuroituneita pelkästään yhden miehen ajatuksiin, vaan aate uudistuu koko ajan. Keskusta-aate on siis enemmän kuin alkiolaisuus. Siksi aloitteessa esitetyn päivitystarpeen pitää koskea laajemmin keskustalaisuutta.
Alkiolais-keskustalaiseen ajatteluun kuuluu myös se, että vanhat ja olemassa olevat aatteen rakennuspuut laitetaan kriittisen tarkastelun alle, myös yli satavuotiaan alkiolaisuuden opinkappaleet. Pidetään niistä aikaa kestävät ja toisaalta luovutaan niistä, jotka eivät enää päde uudessa ajassa.
Alkiolaisuus syntyi aikana, jolloin kaikkiin 2000-luvun ilmiöihin ei voinut olla vastauksia näkyvissä. Siksi 2020-luvun keskustalaisten pitää olla oman aikansa alkioita ja ottaa vastuu aatteensa vahvuudesta ja kehittämisestä.”
x x x
Vastausluonnoksessa aliarvioidaan alkiolaisuuden merkitystä keskustan politiikan aatteellisena perustana.
Alkiolaisuus on paljon enemmän kuin ”satavuotiaan alkiolaisuuden opinkappaleet”. Muut keskusta-aatteen kehittäjät ovat nojautuneet alkiolaiseen arvo- ja aatemaailmaan.
Alkiolaisuus on edelleen kestävä yleinen perusta puolueen politiikalle.
Santeri Alkio eli ja vaikutti viime vuosisadan alussa, jolloin Euroopassa riehui ensimmäinen maailmansota. Venäjällä puhkesi sosialistinen vallankumous, joka leimasi sodan loppupuolta aatteellisena yhteenottona. Suomessa syttyi sisällissota, kun sosialistit yrittivät toteuttaa vallankumouksen.
Alkio loi ohjelman, jolla Maalaisliitto haastoi aatteellisesti sekä sosialistit että porvarit.
Kysymys oli arvoista. Sekä sosialistien että porvareiden politiikka perustui materialistisiin arvoihin. Alkio loi ihmisyysaatteen, joka asetti ihmisyyden ja sen kehitystarpeen yhteiskunnallisen uudistustyön perustaksi.
Nykykielellä voidaan sanoa, että ihmisyysaatteessa ajattelun ja politiikan perustana ovat henkiset, hengelliset ja yhteisölliset arvot.
Alkio loi pohjoismaisen talonpoikaisyhteiskunnan oloihin ja arvoihin nojautuvan filosofian, poliittisen ohjelman ja yhteiskuntamallin.
Alkiolaisuudella oli ratkaiseva merkitys Suomen itsenäisyyden toteuttamisessa ja valtiomuototaistelussa.
Sosialistit yrittivät liittää Suomen osaksi Neuvostoliittoa. Oikeisto yritti toteuttaa monarkistisen järjestelmän ja tehdä Suomesta Saksan vasallivaltion. Maalaisliitto puolusti Suomen itsenäisyyttä ja toteutti demokraattisen tasavaltaisen valtiojärjestyksen.
Toisen maailmansodan jälkeen alkiolainen ajattelu loi perustan sille puolueettomuuspolitiikalle, josta Urho Kekkosen johdolla tuli koko Suomen linja.
Tämä linja erotti Suomen myös aatteellisessa mielessä sosialistisesta Neuvostoliitosta ja kovaa kapitalismia toteuttavista länsimaista. Meillä on ollut oma suomalainen yhteiskuntamallimme.
Suomen asema sotilaallisesti liittoutumattomana, puolueettomana maana säilyi näihin päiviin saakka.
x x x
Suomen Nato-jäsenyyttä perusteltiin sillä, että kansainvälinen turvallisuusympäristö oli muuttunut.
Perusteluna on esitetty väite, että maailma on jakautunut kahteen toisilleen vastakkaiseen ryhmittymään: yhtäältä Yhdysvaltain johtamiin demokraattisiin maihin ja toisaalta Kiinan ja Venäjän johtamiin autoritaarisiin valtioihin. Sanottiin, että Suomen piti valita puolensa.
Aatteellisessa mielessä asetelma on samankaltainen kuin lähes koko viimeisen vuosisadan ajan. Nyt naapurinamme on autoritaarisen, kommunistisen Neuvostoliiton asemesta toisella tavalla autoritaarinen Venäjä. Läntisen ryhmittymän johdossa ovat kovaa markkinataloutta toteuttavat kapitalistiset maat.
Alkiolainen ihmisyysaate ja sen perustana olevat arvot tarjoavat vaihtoehdon molemmille. Ne luovat perustan kestävän kehityksen toteuttamiselle Suomessa ja koko maailmassa.
Alkiolaisuuden väheksyminen aloitevastauksissa liittyy Keskustan piirissä viime vuosina käytyyn valtataisteluun.
Keskusta nousi alkiolaisen ihmisyysaatteen elvyttämisen avulla 1980-luvun lopulla jälleen Suomen suurimmaksi puolueeksi.
Samaan aikaan puolueen toimintaan tuli mukaan uusi nuorten sukupolvi, joka kutsui itseään keskustaliberaaleiksi ja joka asetti tavoitteekseen Keskustan muuttamisen liberaalipuolueeksi.
Aluksi alkiolaisuus oli edelleen keskustapolitiikan perusta, mutta tilaa oli myös liberalismille.
x x x
Vuoden 2010 puoluekokouksessa liberaalit saivat yliotteen, ja sen jälkeen alkiolaisuus on joutunut väistymään.
Puolueen aate on hämärtynyt. Tämä näkyy vuonna 2018 hyväksytyssä ohjelmassa, joka ei ole luonteeltaan periaateohjelma. Nimestään huolimatta se on ilmiöpohjainen asiakirja. Se sisältää 101 tavoitetta, jotka lähes jokainen suomalainen voi hyväksyä.
Ohjelmasta puuttuvat selkeät omat arvot ja niihin pohjautuvat tavoitteet.
Vuodesta 2010 lähtien äänestäjien luottamus Keskustaan on romahtanut. Vuoden 2019 eduskuntavaalien tulos oli puolueen historian heikoin, ja sen jälkeenkin kannatus on alentunut.
Kaksikielisen piirin aloite tähtää siihen, että Keskusta palaisi alkiolaisille juurilleen.
Uuden periaateohjelman valmistelut auttaisivat palauttamaan äänestäjien luottamusta puolueeseen ja vahvistaisivat meidän menestystämme jo vuoden 2023 eduskuntavaaleissa.
Olen ilmoittautunut piirini edustajaksi puoluekokouksen aloitevaliokuntaan. Siellä aatteellisesta ja ohjelmatyöstä voidaan keskustella. Puoluekokous tekee päätöksensä valiokunnan ehdotusten pohjalta.
Paavo Väyrynen
