Kuulun kaksipaikkaisten asujien joukkoon – ulkomaan matkat eivät innosta
National Geographic listasi kesäkuussa mielestään maailman kauneimpia järviä. Sijalle viisi se asetti Päijänteen. Esittelyn alussa sanotaan, missä Päijänne on paras: kalastukseen.
Näin runollisesti NG kuvailee Suomea ja Päijännettä:
”Suomi ylhäältä katsottuna muistuttaa metsistä ja järvistä kudottua kuvakudosta. Lähes 190 000 järveä on hajallaan eri puolilla maata, joten on lähes mahdotonta tutkia näkemättä näitä rönsyileviä vesistöjä. Niistä Päijänne erottuu toiseksi suurimpana, ja se muistuttaa laajan Järvimaan sisällä sijaitsevaa vuonoa.”
Vaatimaton mökkimme sijaitsee Päijänteen rannassa. Asun Päijänteen maisemissa noin puoli vuotta vuodesta, eli hyvin viihdyn. Minulle järvi on ykkönen, ei viitonen. Toinen asuinpaikka on saman kaupungin ydinkeskustassa.
Ei kyse periaatteesta ole, miksi asun vain kotikonnuilla. Muuten vaan on käynyt eläkeiässä niin, että olen menettänyt mielenkiintoni ulkomaan matkailuun kokonaan. Passikin on vanhentunut jo vuosia sitten enkä koe uutta tarvitsevani.
Kaksipaikkainen asuminen lisääntyy Suomessa. Ei asuta vain maalla tai kaupungissa, vaan asutaan molemmissa rinnakkain. Kuulun tähän joukkoon.
Paikkoja on kohdallani oikeastaan kolme, mutta siinä kolmannessa en vietä öitä lainkaan. Käyn viikoittain puuhastelemassa kasvimaalla, joka sijaitsee kuuden kilometrin päässä kesäasunnosta. Olen kyläseuran ”torppari”. Sen kiinteistön omistaa kyläseura, ja kasvimaani on isohkon kiinteistön kulmalla.
Molemmat asuinpaikkani sijaitsevat samassa kunnassa. ”Talvipesä” Jyväskylän ydinkeskustassa ja ”kesäpesä” laajan kaupungin maaseutukylässä.
Kesäkaudella harrastuksia on ylen määrin. Kotitarvekalastus ja kasvimaan hoito ovat melko tärkeitäkin, myös marjastus ja sienestys. Näin siksi, että ruokakaupat ovat keskustan vakinaisen asunnon lähellä puolensadan kilometrin päässä maaseutuasunnosta. Pitää kaupoissa silti käydä lähes joka viikko.
Jotkut kaverit ovat Ihmetelleet, miksi en kaipaa ulkomaille edes talvikaudella. Miksi en hanki passia ja lähde etelän lämpöön ja valoon? Tärkein syy tähän on terveyshiihto. On tuttuja, jotka liikkuvat kesäkengissä Espanjassa koko sen puoli vuotta, minkä minä taaperran Jyväskylän laduilla.
Tykkään katsella talvikauden ladulta käsin ja kokea sen ilon, mitä valon lisääntyminen kevään tullen tuo mukanaan. Olen kokenut, että Jyväskylässä on hyvät ladut ja niitä hoidetaan erinomaisesti. Viime talvena hiihdin 103 kertaa. Yllättävän helposti terveellisen harrastuksen parissa talvikausi kuluu ja sitten taas vapun tienoilla aletaan tarkkailla, milloin veneen saa vesille.
Vesa Nuolioja
Jyväskylä
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/