Lukijalta: Metsänomistajien on kannettava vastuunsa
Uutisointi Suomen hiilinieluista ja maankäyttösektorin aiheuttamista ilmastopäästöistä jatkuu kiivaana. Bensaa liekkeihin lisäävät alituiseen julkaistavat eri tutkimukset, jotka vuoron perään kertovat hiilinielujen romahtaneen ja toiset taas niiden olevan ennallaan.
Vaikka keskustelun on hyvä pohjata tutkittuun tietoon, niin olisiko erilaisten ja keskenään riitelevien tutkimusten tuijottamisen sijaan keskityttävä hoitamaan ensin perusasiat kuntoon?
Suomen metsissä tehdään avohakkuita noin 100 000–150 000 hehtaarin suuruisella alueella. Hakatun alueen uudistamisesta säädetään metsälain 8 § (20.12.2013/1085):
”Metsän uudistamisvelvoite on täytetty, kun käsittelyalueelle on saatu aikaan taimikko alueen maantieteellisestä sijainnista riippuen viimeistään 10–25 vuoden kuluessa velvoitteen muodostavan puunkorjuun päättymisestä. Taimikko katsotaan saaduksi aikaan, kun se on riittävän tiheä, taimet ovat tasaisesti jakautuneina, niiden keskipituus on 0,5 metriä ja niiden kehittymistä ei uhkaa välittömästi muu kasvillisuus.”
Laki mahdollistaa käytännössä sen, että suurin osa hakatuista voidaan jättää ilman aktiivisia uudistamistoimia jalostetulla viljelymateriaalilla.
Uudistamistoimet eivät ole alueilla välttämättömiä, koska minkä tahansa alueelle syntyneen puuston voidaan katsoa täyttävän uudistamiskriteerin, mitä myös Yle käsitteli jutussaan Uudistettu metsälaki voi haitata Suomen ilmastotoimia – avohakkuun jälkeen voi jättää istutukset väliin ja silti täyttää lain vaatimukset (1.11.2021). Jutun mukaan jopa 10 prosenttia hakatuista kohteista jätetään uudistamatta.
Ilman aktiivisia uudistamistoimia syntynyt puusto voi olla elinvoimaista, mutta erityisesti rehevämmillä kasvupaikoilla se on pääasiassa leppää, pajua ja koivua, joiden tuotto niin taloudellisesti kuin myös puuston kasvussa on huomattavasti heikompaa kuin jalostetulla viljelymateriaalilla uudistettu metsä.
Metsänhoidon suositusten mukaisesti uudistettu metsä kasvaa elinvoimaisena ja sitoo myös hiiltä paljon tehokkaammin kuin hoitamattomat ”vesakot”.
Suomen metsälakia on muutettava siten, että se velvoittaa jokaisen metsänomistajan aktiivisiin uudistamistoimiin avohakkuun jälkeen, jolloin metsien kasvu voidaan turvata myös tulevaisuudessa.
Käyttöön voitaisiin ottaa uudestaan esimerkiksi menettely, jossa metsänomistajan tekemän puukaupan tuloista pidätetään uudistamistöiden suuruinen summa. Menettelyllä taattaisiin, että kaikissa tilanteissa metsä voidaan uudistaa kriteerien mukaisesti.
Paavo Korhonen
keskustanuorten Pohjois-Karjalan piiri, puheenjohtaja
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/