Kulttuuripalveluiden merkitys kuntalaisille – puhutaan kulttuurihyvinvoinnista
Bertta on pian ollut tanssimatta vuoden. Hän ei saanut liidellä kesälavan lattialla helmat hulmuten nauttien vauhdista ja iloisista ystävien tapaamisista. Hän ei ole voinut syksyn pimeinä iltoina ajaa hyvässä porukassa, maailmaa parantaen, tanssipaikalle.
Tanssin ohessa ovat muutkin yhteisöliikuntaharrastukset loppuneet. Onneksi niitä on ollut mahdollista seurata digitaalisesti. Tosin epidemia-ajan edettyä toiminta on hiipunut. Aloitteellisuus on hävinnyt.
Viimeisen puolen vuoden ajalta yksi teatteri-ilta hyvässä seurassa lämmittää vielä nytkin mieltä. Bertta ei pääse oman kuntansa uimahalliin, tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat lisääntyneet. Onneksi luonto ja metsässä liikkuminen ovat tulleet yhä tärkeämmiksi.
Hyvän kirjan parissa on kulunut useampi ilta. Nyt pääsee suksillekin. Talvi antaa parastaan. Useammalla suunnalla on latuja, joista valita. Jokaiselle kuntalaiselle ja jokaiselle eri vuosikymmenien suksiparille riittää tilaa turvallisesti kuntien latuverkostoissa.
Bertta ei ole useampaan kuukauteen päässyt kokemaan sosiaalisesti voimauttavia kuoroharjoituksia. Musiikkiharrastukset ovat mitä suuremmissa määrin myös sosiaalisia tapahtumia.
Yhdessä koettu musiikkiteos ja toteutettu musiikin tulkinta merkitsevät paljon musiikkia harrastavalle. Onneksi yhdessä vietettyä aikaa ydinperheen kanssa, on jäänyt nyt enemmän. Siitä Bertta on iloinen.
Bertan tavoin kulttuuripalveluiden tuottajat ja yrittäjät ovat jääneet ilman upeita konserttielämyksiä, onnistumisia uusista produktioistaan tai oman liiketoiminnan edistämisestä. Ei ole ollut pitkään aikaan, aikaa aplodien. Valitettavaa. On ollut aikaa luovuudelle, uusille mahdollisuuksille. Monet kulttuuripalvelujen tuottajat ja esiintyjät ovat joutuneet tekemään kipeitä ratkaisuja, jotta selviävät tästä ajasta. Aika on ollut pitkä.
Kulttuuripalveluiden merkitystä hyvinvoinnille on viime vuosien aikana tutkittu paljon sekä Suomessa että kansainvälisesti ja se on kiistaton. Hyvinvointivaikutukset ovat keskeisin harrastamisen motiivi.
Kulttuuri- ja liikuntapalveluja pidetään myös tärkeinä sosiaalisten ongelmien poistajina. Osallisuus kulttuuripalveluissa tulisi olla tasapuolista kuntalaisille. Osallistumisen suurimpia esteitä on tutkittu. Niitä ovat palveluiden sisältö ja korkea hinta, aukioloaikojen sopimattomuus ja liian pitkät välimatkat palvelujen piiriin.
Kulttuuri- ja liikuntapalveluita säädetään monilla eri laeilla. Uusimpana on laki kunnan kulttuuritoiminnasta. Sen tavoitteena on vahvistaa väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä kulttuurin ja taiteen keinoin.
Samoin tavoitellaan kuntalaisille mahdollisuuksia luovaan ilmaisuun ja toimintaan. Kunnan tehtävänä on samoin edistää kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista käyttöä. Tämä onkin nyt epidemia-aikana haasteellista, kun kulttuuripalvelut ovat tauolla tai niiden käyttö on hyvin vähäistä.
Kulttuuripalvelut, liikuntamahdollisuudet, taide ja luonto, ovat tulleet varmasti meille useimmista merkityksellisimmiksi Bertan tapaan viimeisen vuoden aikana. Nyt kun ei niitä ole ollut käytettävissä, kuten aiemmin. Tai niiden muoto on muuttunut. Meistä monet ovat löytäneet uusia harrastuksia ja aivan läheltä omaa elinympäristöämme. Uusia mahdollisuuksia, uutta tulevaisuutta.
Toisin sanoen elämä on muuttunut todella paljon viimeisen vuoden aikana Bertan kohdalla. Hän on keski-ikäinen henkilö, jolle kunnan, järjestön tai yrityksen luomat kulttuuripalvelut ovat tuoneet hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä oman perheen lisäksi. Nyt kaikki on toisin. Miten kauan? Sitä ei voi ennustaa.
Tilanne muunneltujen virusten maailmassa on arvoituksellinen. Tilanne vaatii meiltä jokaiselta muuntautumiskykyä. Annetut rajoitteet on tarkoin harkittu. Toivottavaa olisi, että jokaisella kuntalaisella on ymmärrystä niitä noudattaa.
Näin yhdessä pääsemme itsellemme tärkeiden kulttuuripalvelujen pariin nopeammin. Aikaa odotellessa voimme nauttia luonnon taideteoksista ja valoisan ajan pitenemisestä. Me selviämme tästäkin, lähellä, luonnossa ja läheisten kanssa.
Piia Astila
Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM,
kulttuurihyvinvoinnin YAMK-opiskelija
Satasairaala