Joustavat datakeskukset ovat Suomen energiamurroksen ilmaveivi
Eurovaaliehdokas Mika Lintilä kiinnitti 14. toukokuuta Suomenmaassa ilmestyneessä mielipidekirjoituksessaan huomiota tärkeään ja ajankohtaiseen aiheeseen. Lintilä kirjoitti teollisuuden ja muun yhteiskunnan sähköistymisestä sekä energiantuotannon siirtymästä kohti epäjatkuvaa uusiutuvaa energiaa, kuten tuuli- ja aurinkoenergiaa.
Lintilä nosti kirjoituksessaan esille jo tutuksi tulleeseen muna-kana-ongelman, josta muun muassa tuulivoimatuottajat ovat puhuneet jo pidemmän aikaa. Tällä ongelmalla tarkoitetaan puhtaan siirtymän tapauksessa sitä, että puhtaan energian tuotanto ei kasva samassa tahdissa kulutuksen kasvun kanssa. Toisaalta voi myös esittää, että odotetun runsaan sähköntuotannon pitäisi houkutella lisää suurkulutusta ja suurkulutus puolestaan houkuttelee lisää puhdasta sähköntuotantoa.
Lintilä huomauttaa kirjoituksessaan, että tarvitsemme Suomessa ensin lisää puhdasta sähköntuotantoa, jotta Suomi näyttäytyisi houkuttelevana investointikohteena sähkön suurkuluttajille.
Miten sähköntuotantoinvestointeja saataisiin Suomeen lisää? Sähkön hintaa seuraavat ovat jo aikapäiviä sitten huomanneet, että tuulisina päivinä sähkön hinta matelee nollan tuntumassa ja tuulettomina päivinä sähkön hinnat kohoavat pilviin. Toisin sanoen ainakin tuulivoiman tapauksessa näyttää siltä, että tuulisina päivinä tuulisähkön tuotto jää hyvin matalaksi – ja kun sähkön hinta on puolestaan houkuttelevalla tasolla, tuulivoimalat eivät tuotakaan tuulettomalla ilmalla juurikaan sähköä.
Yksi ratkaisu tilanteeseen on houkutella Suomeen merkittävä määrä teollisen mittakaavan joustavia sähkönkuluttajia. Hyvin harva toimiala kuitenkaan kykenee joustamaan sähkönkulutuksessa sähköntuotannon mukaan. Onneksi poikkeuksiakin on, sillä esimerkiksi tilattomaan laskentaan erikoistuneet joustavat datakeskukset.
Joustavien datakeskuksien suorittamat tilattomat laskentaprosessit mahdollistavat portaattoman sähkönkulutuksen säädön täysin sähkön kulloisenkin tuotantotilanteen mukaan. Tämä on hyvin ainutlaatuinen kyvykkyys, sillä joustavat datakeskukset kykenevät kasvattamaan kulutustaan sähköntuotannon ollessa suurta ja leikkaamaan hetkessä kulutustaan tuotannon vähentyessä tai muun sähkönkulutuksen noustessa.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi tuulisena päivänä sähköntuotannon ollessa suurta kulutukseen nähden ja sähkön hinnan painuessa lähelle nollaa, joustavat datakeskukset voivat tulla hätiin.
Ne voivat kasvattaa portaattomasti kulutustaan nopeasti ja luoda pohjakysyntää – ja näin ollen pohjahintaa – sähkölle. Tilattomasta laskennasta saatava tulovirta luo pohjahintaa sähkölle, joten se turvaa nykyisten ja uusien energiantuotantoinvestointien takaisinmaksuaikoja ja houkuttelee uusia sähköntuotantoinvestointeja Suomeen.
Lintilä mainitsi kirjoituksessaan siitä, miten Ruotsi on onnistunut houkuttelemaan useita puhtaan siirtymän investointeja, joista myös Suomi kilpailee. Tosiasia on se, että Suomi kilpailee investoinneista paikallisesti, alueellisesti ja globaalisti. Suomen tulee pitäisi käyttää koko pelikenttä hyväksi uusien sähköntuottaja- ja kuluttajainvestointien houkuttelemiseksi ja käännettävä kaikki kortit.
Joustavat datakeskukset saattavat osoittautua Suomen ilmaveiviksi puhtaan siirtymän investointikilpailussa ja energiamurroksen aiheuttamien kuoppien tasoittamisessa.
Thomas Brand, tutkimusjohtaja, Coinmotion Oy
Jaakko Kaijala, hallituksen puheenjohtaja, Nordblock Oy
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/