Asiakas- ja potilasturvallisuuslaki Suomeenkin
OECD:n mukaan terveydenhuollon kustannuksista 13 % kuluu hoidossa syntyneiden haittojen korjaamiseen. Suomessa tämä tarkoittaa Valtiontalouden tarkastusviraston arvion mukaan ainakin 1 mrd. euron vuosikuluja.
Keskikokoisilla hyvinvointialueilla se on vuodessa 35–45 miljoonaa, pienimmillä yli 10 ja suurimmilla 75-95 miljoonaa euroa, joille olisi hyödyllisempääkin käyttöä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon turvallisuutta voi parantaa säädösten avulla.
Potilaiden ja asiakkaiden oikeudet sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta koskevat velvoitteet ovat vaikeatulkintaisia ja hajallaan noin 20 laissa.
Tämä vaikeuttaa niiden toimeenpanoa. Oikeus turvallisiin palveluihin ja tiedon saanti haittatapahtuman jälkeen eivät aina toteudu. Sosiaalityöntekijän täytyy osata lukea velvollisuuksistaan useasta eri laista; samoin potilaan, joka haluaa selvittää oikeutensa. Potilas tarvitsee tiedon vahinkoepäilystä voidakseen tehdä potilasvahinkoilmoituksen.
Tiedon antaminen aina vakavasta vaaratapahtumasta tulisi olla ammattihenkilön velvoite.
Suomessa tarvitaan asiakas- ja potilasturvallisuuslaki, joka kokoaa yhteen nyt hajallaan olevia säädöksiä asiakkaan ja potilaan oikeuksista, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden velvollisuuksista, palvelunjärjestäjän ja -tuottajan velvoitteista asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi, sekä menettelyt vakavan vaaratapahtuman jälkeen.
Selkeä ja helppotulkintainen säädöspohja parantaa asiakkaan ja potilaan asemaa sekä varmistaa yhdenvertaiset ennakoivat ja vahinkojen sattuessa korjaavat menettelyt.
Asiakas- ja potilasturvallisuuslain valmistelussa voimme ottaa oppia esimerkiksi Ruotsista ja Tanskasta, joissa molemmissa on potilasturvallisuuslaki. Ruotsin yli kymmenen vuotta vanhaa lakia on jo kahdesti päivitettykin.
Mainitut yli miljardikulut aiheutuvat terveydenhuollossa. Sosiaalihuollon asiakasturvallisuuden pettämisestä aiheutuvia kustannuksia ei tiedetä.
Niidenkin hinta yhteiskunnalle on suuri. Turvallisuustyöllä vähennämme kustannuksia ja inhimillistä kärsimystä. Riskien ehkäisy on monin verroin halvempaa kuin virheiden korjaaminen jälkikäteen.
Selkeä lainsäädäntö on hyvää ennakointia. Uudet kansanedustajat päättävät, mistä ja miten säädetään.
Hanna Toiviainen, FT (kansanterveys), YTM, ohjelmapäällikkö
Tuija Ikonen, johtaja, potilasturvallisuuden professori
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/.