Unkari pelaa kovaa peliä!
Maailman suurten myrskyjen katveessa EU:n sisällä Unkari ja sen itsevaltainen johtaja pääministeri Viktor Orban kulkee omaa tietään.
Tämä vasta vuodesta 2004 EU:n jäsenenä aloittanut 9,7 miljoonan asukkaan Unkari on astunut vastustamaan autoritäärisen johtajansa vedossa muun EU:n yhteisiä arvoja, sananvapautta, aitoa demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumista.
Unkari oli pitkään vastakarvaan Suomen ja etenkin Ruotsin Nato-jäsenyyttä.
Mitä julmemmaksi Putinin sota Ukrainaa kohtaan käy, sitä enemmän Orban kaveeraa Venäjän kanssa. Sitä tiukemmin se yrittää samalla estää EU:n tuen Ukrainalle ja maan EU:iin liittymisneuvottelujen aloittamisen.
EU:ssa kaikkea tällaista ei tietystikään ole katsottu hyvällä. Unkarin EU-tuet on jäädytetty. Keskiviikkona komissio kuitenkin ehdotti huippukokoukselle, että 10 miljardia euroa voitaisiin lähettää Budapestiin.
Parlamentissa me emme katso tätä hyvällä. Unkari kun ei ole luvannut linjansa muuttamista. Asukasluvultaan alle kaksi kertaa Suomen kokoiselle Unkarille olisi tulossa yksistään avustusmuotoista tukea yli 30 miljardia euroa, alue-, elvytys- ja ilmastorahaston kautta. Se on lähes kymmenen kertaa enemmän kuin Suomi saa.
Niin itsevarma Putin-kortilla pelaava Orban on, että ottaa riskin, ettei ainakaan kaikkia tukia saa. Mielestäni ei tarvitsisi ensimäistäkään euroa. Jos Orban saa tahtonsa lävitse, se voisi innostaa eräitä muitakin EU-maita samoille poluille.
x x x
Niin sanottu COP28 eli YK:n maailman ilmastokokous päättyi Dubaissa. Päätöslauselmassa sanotaan horjuvin sanoin, mutta kuitenkin, että maapallon lämpeneminen pyritään rajoittamaan vuoteen 2050 mennessä 1,5 asteeseen. Tämä tarkoittaisi suurta muutosta nykyuralle.
Hyvä, että edes yritettiin. Kokousta johti emiraattien kovin öljypohatta, mies, joka on ilmoittanut, että yhtiö lisää fossiilisen öljyn tuottamista. Samalla linjalla tosin ovat monet läntisetkin fossiilisten tuottajat, Venäjästä puhumattakaan.
USA:ssa elettiin toissa viikolla päivä, jolloin maa tuotti päivässä enemmän fossiilista öljyä enemmän kuin mikään toinen maa koskaan eli 13,2 miljoonaa barrelia. Englanti on puolestaan avaamassa uusia öljykenttiä Pohjanmerellä, Saksa käynnistämässä uusia hiilikaivoksia ja Puola laajentamassa entisiä. Eli, ei taida kovin nopeasti fossiilisten käyttö loppua!
x x x
Suomi pystyy vauhdilla vähentämään omia päästöjään. Erityisen reippaasti tässä on onnistuttu sähkön tuotannossa. Se on jo nyt käytännössä päästötöntä.
Teimme jo vuosina 2010-2011 isot ratkaisut, joilla uusiutuvaa energiaa on tullut ja tulee lisää.
Suomen haasteena tulee olemaan meille esitetyt hiilinieluvaatimukset. En usko, että niitä kyetään kasvattamaan vuoteen 2035 mennessä, niin paljon kuin monet EU:ssa odottavat tai jopa edellyttävät. Luken tarkistetutkin metsää ja maaperää koskevat lukemat merkitsevät tätä.
Mitään järkeä ei olisikaan siinä, että Suomi noin vain ottaisi kontolleen metsien hakkuiden merkittävän vähentämisen tilanteessa, jossa jo nyt metsä kasvaa 105 miljoonaa kuutiometriä, mutta hakkuut jäävät alle 80:n.
Olisi hölmöä, että samaan aikaan, kun monet EU-maat lisäävät fossiilisia polttoaineita, eivätkä ainakaan määrätietoisesti niitä vähennä, Suomen pitäisi nielujen lisäämisen nimissä vähentää hakkuita.
Sehän pienentäisi mahdollisuuksiamme korvata puulla uusiutumattomia raaka-aineita. Samoin se vähentäisi mahdollisuuksiamme fossiilisen energian korvaamiseen päästöttömällä bioenergialla.