Etelä-Eurooppa rajoittaa turismia – samanaikaisesti EU lappaa miljardeja alueen turismin tukemiseen
Etelä-Euroopassa on kova kuumuus. Turisteja kuitenkin piisaa. Vähän liikaakin.
Venetsian historiallisessa keskustassa peritään turistimaksua matkailijoilta kello 8.00–16.00:n välisenä aikana. Espanjan Barcelonassa vero on ollut käytössä jo vuodesta 2012. Tänä vuonna menettely on yleistynyt muutamille muillekin Espanjan suosituimmille turistialueille.
Syy turismimaksuun on liian suurissa matkailijamäärissä. Hyvä, jos rajoitetaan. Samanaikaisesti maksamme kuitenkin yhteisellä velalla Espanjalle ja Italialle niiden kansallisten elvytyssuunnitelmien (RRF) mukaisesti turismin tukemiseen yhteensä 10 miljardia euroa, Espanjalle 3,4 miljardia ja Italialle 6,4 miljardia euroa!
Eli, ensin nämä maat yrittävät rajoittaa liikaturismia ja sitten me maksamme niille yhteensä avustusta 10 miljardia euroa juurikin turismin edistämiseen!
Voi toki olla, että noilla elvytysmiljardeilla Espanja ja Italia eivät vain lisää turismia, vaan pyrkivät tason ja vetovoiman lisäämiseen. Mutta eikö se johda taas turismin kasvuun?
Asiahan olisi vähän paremmin ymmärrettävissä, jos näillä miljardeilla korvattaisiin niitä lisäkustannuksia, mitä suuri turistimäärä aiheuttaa esimerkiksi ilmasto-ongelmien kasvamisena.
Sen ongelman lievittämiseen maksamme EU:n niin sanotusta sosiaali-ilmastorahastosta Italialle 7 miljardia euroa ja Espanjalle 6,8 miljardia euroa! Rahaston rahoitamme yhteisvastuullisesti. Suomi saa tätä rahaa noin 300 miljoonaa euroa.
Joku voi aiheesta pohtia, että no menköön, kun jonnekin ne miljardit on pantava kuitenkin. Yritin kaikin tavoin taistelle Euroopan parlamentissa tätä hölmöyttä vastaan.
Tuo Italian 7 miljardia on osa noin 70 miljardin euron suuruisesta Italian avustusmuotoisesta elvytystuesta (RRF).
Lisäksi maa saa seitsemän vuoden ohjelmakaudella alueavustusta 42,1 miljardia euroa ja sosiaali-ilmastoavustusta sanottu 7 miljardia euroa eli yhteensä 118,2 miljardia euroa. Yhteisesti takaamiamme lainoja se saa noin 100 miljardia euroa.
Espanja saa elvytysavustusta 77,2 miljardia euroa, 35,4 miljardia euroa aluetukea ja 6,8 miljardia euroa sosiaali-ilmastoavustusta eli yhteensä avustusta 119,4 miljardia euroa. Lainoja se saa lisäksi noin 70 miljardia euroa.
Suomen saanto näistä lähteistä jäänee noin 3,5 miljardiin euroon. EU:n elvytysavustuksia Suomi rahoittaa yli 6 miljardilla eurolla. Suunnilleen sama on osuutemme EU:n aluetuista.
Miksi kirjoitan tästä? Siksi, että luin jälleen kerran Sammon entisen johtajan Kari Stadighin vuodatusta, kuinka Suomessa kepun voimin ja toimin on tuettu ihan liikaa suurten kaupunkien ulkopuolista Suomea. Keskustan slogan ”koko maa on pidettävä asuttuna” kauhistuttaa häntä.
Nämä samat stadighit eivät koskaan eivätkä vahingossakaan kritisoi edellä kuvaamaani yhteisten rahojen käyttöä EU:n alueelliseen tukeen. Minusta keskustan poliitikot eivät saa seistä tumput suorina stadighmaisen oikeistoretoriikan edessä.