Turvallinen tulevaisuus – ulkopolitiikkaa yhdessä
Seinäjoen puoluekokous nimesi minut keskustan presidenttiehdokkaaksi. Se, että saan toisen kerran olla tämän kansanliikkeen ehdokkaana, on minulle kunnia-asia. Tunnen nöyryyttä puoluekokouksen päätöksen edessä.
Ulkopolitiikkaa on tehtävä ja siitä on päätettävä yhdessä. Presidenttiehdokkuus mahdollistaa perusteelliseen keskusteluun ulko- ja myös turvallisuuspolitiikasta suomalaisten kanssa nyt, kun maailma ympärillämme rakoilee.
Viedään ulkopoliittinen keskustelu Säätytalolta ihmisten pariin. Näin ihmiset saavat arvioida keskustan presidenttiehdokasta ja hänen linjaansa perusteellisesti. Itse voin puolestani nostaa esiin ulkopolitiikan monimutkaisia syy-seuraussuhteita. Tulevien tapahtumieni nimi on ”Ulkopolitiikkaa yhdessä”.
On syytä ymmärtää, että lähialueemme ovat suurpolitiikan keskiössä.
Suomen turvallinen tulevaisuus edellyttää meiltä realistista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, joka ylläpitää vakautta etenkin lähialueillamme.
Emme saa sokaistua tai sotkeutua kansainvälisen politiikan suhdanteisiin. Meidän on Paasikiven ja Kekkosen tavoin rakennettava Suomelle sellaista politiikkaa, joka kestää myös kovassa tuulessa. Näin Suomi on pidetty ja pidetään turvallisella tiellä levottomassa maailmassa.
On syytä ymmärtää, että lähialueemme ovat suurpolitiikan keskiössä.
Venäjän vahvistetut asevoimat, Yhdysvaltojen kasvanut läsnäolo, Naton aktivoituminen, poliittinen mykkäkoulu idän ja lännen välillä, Itämeri strategisena kuljetusreittinä ja asemamme suurten läntisten valtojen ja Venäjän välissä – kaikki nämä jännitystä aiheuttavat voimatekijät ovat täällä.
Suomi vaikuttaa ympäristöönsä ja muihin toimijoihin monipuolisesti kahdenvälisillä suhteilla, aktiivisena jäsenenä EU:ssa, YK:ssa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä jäsenenä sekä osallistumalla muuhun vuoropuheluun.
Vanha toimintatapamme on kestävä. On myös tärkeää, että pidämme suoria yhteyksiä kaikkiin Suomen kannalta tärkeisiin tahoihin. Jonkun on keskellä mykkäkoulua käytävä keskustelua myös Venäjän kanssa.
En kannata Suomen hakeutumista Naton jäseneksi. Suomen – ja Ruotsin – pysyttäytyminen sotilasliiton ulkopuolella on omissa käsissämme oleva tapa vahvistaa vakautta. Sen tausta on yksinkertainen historiallisuudessaan: Venäjän ei tarvitse pelätä, että maatamme käytettäisiin sitä vastaan kohdistettuihin vihollisuuksiin.
Mikäli vakaus meistä riippumattomista syistä järkkyy, täytyy valtiollisen johdon pystyä arvioimaan tilannetta uudelleen. Sellaista arviointia ei kuitenkaan koskaan saa tehdä salassa, vaan yhdessä suomalaisten kanssa.
Vakauden vahvistaminen on kaikkien etu. Haluan olla edesauttamassa vakauden lisääntymiseen johtavaa kehitystä. Molemminpuolinen luottamus on tärkeintä, mitä valtioiden välillä on rakennettava. Tässä Paasikiven ja Kekkosen oppi on yhä pätevä.
Viisaan ulkopolitiikan ja uskottavan puolustuksen ohella Suomen turvallinen tulevaisuus edellyttää, että pidämme yhteiskuntamme eheänä niin sosiaalisesti kuin alueellisesti ja laitamme taloutemme kuntoon. Eheys ja itsellinen talous tekevät pienestä maasta vahvan.
Sipilän hallituksen historiallinen velvollisuus on ennen muuta Suomea uudistamalla ja työllisyyttä parantamalla palauttaa maamme itsenäisyyden taloudellinen perusta.
Kirjoittaja on keskustan presidenttiehdokas ja keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja.