Keskusta haastaa muut puolueet Hämeessä metsäradalla – Puolueen piirit hakevat edustajia molemmille maakunnille, mutta kärjessä ovat Päijät-Hämeen nimet
Hämeen vaalipiirissä keskustan eväät ruokkivat uskoa nousuun.
Vuoden 2019 vaalien tulos oli puolueelle Hämeessä pahasti tappiollinen. Keskustan paikkamäärä tippui kolmesta yhteen. Juha Rehula ja Martti Talja eivät onnistuneet uusimaan paikkojaan. Sirkka-Liisa Anttila jätti eduskunnan vuosikymmenten mittaisen uran jälkeen.
Lupaavaa tuolloin oli uuden, nuoremman polven edustajan Hilkka Kempin nousu eduskuntaan, ja hänellä on vahva asetelma siellä pysymiseen.
Kemppi on profiloitunut alueellisesti tärkeissä asioissa pitämällä esillä muun muassa Hämeenlinnan Lammilla sijaitsevan Evon retkeilyalueen ja mahdollisen tiedekansallispuiston kehittämistä. Sivistyspolitiikka on niin ikään vahva osa hänen profiiliaan.
Uudella tarmolla kisaan on lähtenyt myös ex-ministeri, politiikan ja soten konkari Juha Rehula. Kenties Rehulankin laariin sataa se, että hänenkin tekemänsä pohjatyö on kuluneella kaudella jalostunut valmiiksi soteuudistukseksi. Edelliskerralla vuosien 2015–17 perhe- ja peruspalveluministeriä saattoi rasittaa soten kaatuminen, mistä moni rankaisi keskustaa vuoden 2019 vaaleissa.
Pois listoilta ovat jääneet sellaiset hyvin ääniä saaneet nimet kuin Martti Talja ja Timo Kaunisto. Taljan aluevaalimenestys koko Päijät-Hämeen ääniharavana olisi kertonut myös kelpo eduskuntavaaliasetelmista.
Viimeksi hyvin pärjänneistä nimistä mukana on kansanedustajina toimineiden lisäksi Etelä-Hämeen piirin puheenjohtaja Johanna Häggman. Hän menestyi myös aluevaaleissa saaden yli tuplasti enemmän ääniä kuin toisena läpi mennyt keskustalainen.
Timo Kaunistolta jääviä ääniä Kanta-Hämeessä saattaa saada 23-vuotias Touko Uotila. Uotila on saanut näkyvyyttä myös paikallisissa medioissa ”keskustan viherpiipertäjänä”, joka kuulostaa suoraan ympäristötietoisen Kauniston manttelin perimiseltä.
Martti Taljan sivussa oloa paikkaavat istuva kansanedustaja Kemppi ja uudelleen Arkadianmäelle pyrkivä Rehula. Päijät-Hämeessä ei siis ole kokemuksesta pulaa.
Nuoria eli alle 30-vuotiaita keskustaehdokkaita vaalipiirissä on verrattain hyvin, kolme. Uotila pyrkii eduskuntaan Kanta-Hämeestä, Päijät-Hämeessä listalta löytyvät Laura Hahl ja Santeri Ala-Röyskö.
Keskusta on osoittautunut hyväksi vaihtoehdoksi myös puoluekantansa tarkistajille. Hausjärvellä Petri Määttä jätti perussuomalaiset ja on nyt keskustan eduskuntavaaliehdokkaana. Hyvää nousujohdetta näyttää olevan myös Hämeenlinnassa meijeristejä kouluttavalla Jyri Kaunistolla.
Jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt, ja viimeisimpien gallupien luvut toteutuisivat, keskustan tilanne Hämeen vaalipiirissä ei muuttuisi. Yhden kansanedustajan pitäminen on helppo lähtökohta, ja siitä voi suunnata vain kohti parempaa.
Vaalipiirin alueella toimii kaksi keskustan piiriä. Päijät-Hämeen ja Etelä-Hämeen piiri ovat asettaneet yhteiseksi tavoitteekseen kolme kansanedustajaa Hämeen vaalipiiristä. Molempien alueelta läpi menisi yksi kansanedustaja ja kolmas tulisi jommalta kummalta.
Kuntavaalit 2021 olivat keskustalle laskusuuntaiset melkein kaikissa Hämeen kunnissa vuoden 2017 vaaleihin verrattuna, mutta aluevaaleissa sekä Kanta- että Päijät-Hämeessä keskusta pääsi noin 15 prosentin tulokseen, joka kertoo mahdollisuudesta kahden kansanedustajan saamiseen tänä keväänä.
Jos taas verrataan kuntavaaleja 2021 ja eduskuntavaaleja 2019, kuntavaaleissa tuli jo nostetta.
Keskustaa palvelee sen asettuminen liikennepolitiikassa muiden puolueiden vastavoimaksi. Keskusta satsaisi niin sanotun metsäradan sijasta jo olemassa olevien raide- ja tieväylien kunnostamiseen. Asia on puolueen valtakunnallisessa vaaliohjelmassa, ja erityisen merkittävä juuri Hämeessä, jonka alueelle työt osuisivat.
Sekä keskustan Päijät-Hämeen piirin toiminnanjohtaja Jukka Sällinen että Etelä-Hämeen toiminnanjohtaja Timo Oravainen korostaa rata-asiaa.
– Mieluummin kuin tehdä uusia pikaratoja, pitäisi vahvistaa nykyisten raide- ja tielinjojen kunnossapitoa, Sällinen korostaa.
– Se on selkeä asia, mitä keskusta ei halua. Ei uusia raidelinjauksia tai niiden suunnittelua.
Sällinen nostaa esille Helsinki–Tampere -radan lisäksi mahdollisen uuden Helsinki–Kouvola -linjauksen, jonka sijasta keskusta niin ikään keskittyisi kehittämään jo olemassa olevia väyliä.
Helsinki–Tampere -yhteyttä nopeutettaisiin metsä- tai Suomi-radalla Kanta-Hämeen maakunnassa, jossa keskustan Etelä-Hämeen piiri toimii. Toiminnanjohtaja Oravainen korostaa maakuntaa liikennemaakuntana, ja tyrmää metsäradan niin ikään.
– Kun pääradassa on tekemistä, ei kannata lähteä höntyilemään muille suunnille. Pääradassa on paljonkin parantamisen varaa, eikä sillä ole kapasiteetiltaan ongelmaa, kun se saadaan perusteiltaan korjattua.
– Meillä on myös 2- ja 3-tiet, jotka halkovat maakuntaa. Samoin 10- ja 54-teiden kunto vaikuttaa maakunnan elinvoimaan.
Ympäristövaikutusten lisäksi Oravainen nostaa esille pysäkit.
– Jos juna ei pysähdy, ei sen ympärillä ole hirveästi elämää. En usko, että pendelöintiin vaikuttaa se, että juna menee paikkakunnan ohi kovaa kyytiä, toiminnanjohtaja sanailee.
Väliasemat ovatkin keskustalle tärkeämpi kehittämisen kohde kuin pikainen kulkeminen suurten kaupunkien välillä.
Pelkästään liikenneasioilla ei Hämeen vaalipiirin ääniä toki jaeta.
– Yleispolitiikka vaikuttaa paljon, Sällinen tiivistää.
– Vielä on arvoitus, mikä tulee olemaan pääteema, pohtii Oravainen.
Hän nostaa esille myös aluepolitiikan.
– Naapuripuolueiden edustajat eivät ainakaan keskustan näkökulmasta ole tehneet työtä alueen puolesta parhaalla mahdollisella tavalla.
Kilpailevat puolueet lähtevät Hämeessä vaalitaistoon tutuista asetelmista. Eduskunnasta on luopumassa vain kokoomuksen Kalle Jokinen.
– Kokoomuksen sisällä hänen äänistään saattaa tulla pientä kilpailua, Sällinen arvioi.
Suuri kuva keskustan kilpailijoilla on kuitenkin samanlainen kuin vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Yli 7000 äänen tulokset tehneet Ville Skinnari (sd.), Lulu Ranne (ps.), Sanni Grahn-Laasonen (kok.), Tarja Filatov (sd.) ja Rami Lehto (ps.) ovat kaikki hakemassa valtakirjalleen jatkoa puolueidensa vetureina.
Vahva asema on ainoana 8000 äänen rajapyykin ylittäneellä Skinnarilla, joka on vahvistanut uskottavuuttaan toimimalla kuluvalla kaudella ministerinä. Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministerin salkku ei kuitenkaan ole ollut kaikkein näkyvin.
Keskustan kysymys muista puolueista riippumatta on omien äänestäjien saaminen katsomosta takaisin. Samoin liikkuvia ääniä pitää kerätä sopiva määrä.
Toiminnanjohtajat uskovat, että ehdokasjoukkueet pystyvät tähän.
Kumpikin piiri on asettanut seitsemän ehdokasta. Molemmissa maakunnissa löytyy kattavasti eri ammattiryhmiä ja ikäluokkia.
– Vaalityötä tehdään kuten aiemminkin. Hyvä merkki on, että ehdokkaat ovat hyvin innokkaita tekemään vaalityötä ja kiertämään. Tilaisuuksia on luvassa paljon eri kunnissa. Perusasioita kun ajatellaan, niin kaikki on kunnossa, Päijät-Hämeen Sällinen sanoo.
– Minkäänlaista luovuttamista ei ole mielessäkään. Keskusta toimii järjestönä kuten aiemminkin. Tässä mennään täysillä eteenpäin!
Sama on myös Etelä-Hämeen Oravaisen viesti.
– Henki on hyvä ja tavoitteista halutaan tehdä totta.
Keskustan eduskuntavaaliehdokkaat Hämeen vaalipiirissä:
Santeri Ala-Röyskö, hallintotieteiden ylioppilas, Hollola
Laura Hahl, lähihoitaja, hallinnon assistentti, Lahti
Helena Halinen, maa- ja metsätalousyrittäjä, kuntoutusyrittäjä, Janakkala
Johanna Häggman, sairaanhoitaja, Forssa
Jyri Kaunisto, lehtori, pedagoginen koordinaattori, Tammela
Hilkka Kemppi, kansanedustaja, opettaja, Asikkala
Mika Mäentalo, vanhempi rikoskonstaapeli, luottamusmies, Heinola
Petri Määttä, metsätalousinsinööri (AMK), yrittäjä, Hausjärvi
Asko Niemelä, maanviljelijä, agrologi, Loppi
Juha Rehula, sosionomi, Hollola
Kristiina Ruuskanen, YTM, sosiaalihuollon erityisasiantuntija, Hämeenlinna
Atte Savelainen, toimitusjohtaja, yrittäjä, Iitti
Kaarina Suhonen, osastonhoitaja, Lahti
Touko Uotila, kemian ylioppilas, Helsinki
Suomenmaan juttusarjassa käydään läpi kaikki eduskuntavaalien vaalipiirit keskustan näkökulmasta. Vaalipäivä on 2. huhtikuuta.
Juttua korjattu 21.2. klo. 9.34. Jyri Kaunisto kouluttaa meijeristejä, ei Mustialan agrologeja.