Kansanedustaja Maijala haluaa herättää Lapin aatteet ja vaatteet henkiin kirjallaan Kemin-Lappi elää!
Keskustan kansanedustaja Eeva-Maria Maijala avaa näköaloja keminlappalaisten historiaan ja nykypäivään kirjassaan Kemin-Lappi elää!
Suomessa on neljä saamen ryhmää: pohjoissaamelaiset, koltat, inarinsaamelaiset ja keminlappalaiset, joita on kutsuttu myös keminsaamelaisiksi, metsälappalaisiksi ja metsäsaamelaisiksi. Näillä kullakin on ollut oma kielensä, jotka kaikki ovat olleet pakkosuomalaistamisen kohteena. Inarinsaame saatiin pelastettua viime hetkessä kielenäkin. Keminsaamen kieli ehdittiin menettää elävänä kielenä, mutta kansa elää. Viimeiset kielen käyttäjät ovat olleet elossa vielä ainakin Sallassa 1960-luvulla.
Maijala muistuttaa, että vaikka kieli on tärkeä kulttuuria ylläpitävä ja eteenpäin siirtävä tekijä, niin se ei ole ainoa tekijä. Suuri osa nykyisiin virallisesti tunnustettuihin saamelaisryhmiin kuuluvistakaan ihmisistä ei puhu omaa saamenkieltään äidinkielenään, eivätkä välttämättä muutenkaan.
Maijala kertoo kirjassaan Kemin-Lapin kansasta ja sen kulttuurista, joka elää yhä juurillaan Kemijoen latvavesillä. Vahvimmillaan kulttuuri elää yhä kuntien Kittilä, Sodankylä, Savukoski, Pelkosenniemi ja Salla alueilla. Lisäksi alueeseen kuuluu osin Posio, Kuusamo ja Kemijärvi. Alue on vanhojen Kemin-Lapin lapinkylien aluetta.
– Jotkut keminlappalaisista olisivat oikeutettuja saamelaiskäräjien vaaliluetteloon sekä suvun kielen että yhtämittaisen kulttuurin harjoittamisen perusteella. Heillä on osoittaa KHO:n päätöksen mukainen riittävä näyttö tullakseen merkityksi vaaliluetteloon, kunhan ensin saadaan tunnustettua, että tämä kansa ja kulttuuri on elänyt koko ajan, Maijala kertoo.
Suurimmalla osalla Kemin-Lapin väestöstä näytöt eivät ole enää riittävät.
– Työtä tehdessäni kävi ilmi, että osalle metsälappalaisista saamelaiskäräjien luetteloon pääseminen oli identiteetin kannalta tärkeää, toiset taas eivät edes haluaisi hakea sinne, vaikka pääsisi. Näille henkilöille merkitsee paljon, että he saavat sanoa ääneen olevansa lappalaisten jälkeläisiä ja olla ylpeitä siitä yhä elämässä olevasta kulttuurista, jota he saavat yhä harjoittaa ja pitää ominaan, Maijala toteaa.
Itä-Lapissa Savukoskella asuva kansanedustaja päätti alkaa koota työtään kirjan kansien väliin sen jälkeen, kun hän oli hakenut kielteisin tuloksin saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Kansanedustajana hänen hakemuksensa sai paljon huomiota.
– Kuvitteletko sinä muka olevasi saamelainen? Jätä saamelaiset rauhaan. Älä pilkkaa oikeita saamelaisia, Maijalalle sanottiin.
– Kulkiessani julkisen pilkkaamisen jälkeen eri puolilla Kemin-Lapin aluetta moni on tullut sanomaan, että kiitos kun olet jaksanut tuoda julki tämän lappalaisasian.
– Niin moni on kertonut, että heille on naurettu tai he eivät ole enää kehdanneet tuoda asiaa julki. Nyt he kokevat, että heille on annettu toivoa. Toivoa siitä, että he saavat tuoda taas julkisesti esille kaapissa olevat Lapin vaatteet ja aatteet.
Tänä viikonloppuna Savukoskella julkaistavassa kirjassa julkaistaan lukuisien Kemin-Lapin alueen lappalaisten tai muuten kulttuuriin sidoksissa olevien ihmisten haastatteluja ja kirjoituksia. Maijala kertoo myös oman tarinansa ja näkemyksensä viime vuosien saamelaiskeskusteluun.
