Aluevaaleista toivotaan keskustalle uutta nousua myös Pohjois-Savossa – Mira Kokkosesta piirin uusi puheenjohtaja
– Jos keskusta ottaa vakavasti aluevaalit, on mahdollisuus uuteen nousuun, keskustakonkari, ministeri Seppo Kääriäinen evästi puolueväkeä keskustan Pohjois-Savon piirin syyskokouksessa Iisalmessa. Nyt alkaa hänen mukaansa olla jo kiire jalkautua vaalityöhön kylille ja ottamaan yhteyttä ihmisiin.
Pohjois-Savon Keskusta valitsi syyskokouksessaan 60 aluevaaliehdokasta. Keskusta asettaa Pohjois-Savossa täyden listan 86 ehdokasta ja loput ehdokkaat valitaan myöhemmin.
Keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen kannusti muitakin piirejä hankkimaan ehdokkaita. Hän näki, että keskusta nousee omalla vaihtoehdolla, jonka esiintuominen tapahtuu aluevaaleissa. Tehtävänä on tasa-arvoisen hyvinvointi-Suomen pelastaminen ja lähipalveluiden säilyttäminen.
Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen muistutti siitä, kuinka keskusta on pannut paljon aikaa ja poliittista pääomaa soten eteen. Hänen mukaansa itsetunto ratkaisee aluevaaleissa.
Lupaus lähipalveluiden vahvistamisesta pitää puoluesihteerin mukaan pystyä lunastamaan.
– Ollaan innoissamme näistä vaaleista, hän hehkutti. Näihin vaaleihin ei tarvitse mennä kypärä kallellaan, kun ei ole vanhoja aluevaaleja ja niiden tuloksia painolastina, Pirkkalainen muistutti.
Pohjois-Savon keskusta sai piirikokouksessa myös uuden puheenjohtajiston. Uudeksi puheenjohtajaksi oli ehdolla lehtori Mira Kokkonen Kiuruvedeltä ja hänet myös valittiin tehtävään.
Varapuheenjohtajaksi valittiin äänestyksen jälkeen asiantuntija Auli Piiparinen Leppävirralta ja maanviljelijä, yrittäjä Matti Kärkkäinen Rautalammilta.
Piirin puheenjohtajuudesta luopunut Antti Kivelä näki valoa tunnelin päässä: maa on selvinnyt sataan vuoteen pahimmasta tautiaallosta paremmin kuin moni muu valtio. Hänkin nosti esiin en, että tammikuun vaaleissa puolueen on näytettävä voimansa ja halunsa uuteen nousuun. Ne ovat hänen mukaansa koeponnistus kevään 2023 eduskuntavaaleihin.
Kylillä ihmiset ihmettelevät Seija Korhosen mukaan, mitkä ovat aluevaalit ja mikä on hyvinvointialue.
– Nyt kiireesti äänestäjille tieto, mistä on kysymys, hän kannusti. Epätietoisuutta on paljon, ja se vaikuttaa äänestysaktiivisuuteen.
Virallisessa kannanotossaan Pohjois-Savon Keskusta vaatii, että mielenterveyden parantaminen on otettava kansalliseksi hankkeeksi.
– Ei riitä vain terveys- ja sosiaalipoliittinen näkökulma, vaan mukaan on otettava koulutusjärjestelmän, työllisyyden ja aluepolitiikan keinot. On kyse kansamme onnellisemmasta tulevaisuudesta.
– Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin työkyvyttömyyden syy Suomessa. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään muita sairausryhmiä nuorempana, jolloin mielenterveyden vuoksi eläkkeelle jääneen kokonaiseläke jää myös alemmaksi kuin esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauden vuoksi ennenaikaisesti eläköityneillä, kannaotossa todetaan.
Poliittisessa keskustelussa nousi esiin hallituksen toimintakyky ja keskustan rooli hallituksessa. Viime viikkoina hallitusyhteistyö on ulospäin näyttänyt eripuraiselta. Honkonen myönsi, että hallituspuolueiden on käytävä perustavan laatuinen keskustelu siitä, kuinka yhteiselo jatkuu.
EU-terveisiä kokousväelle tuonut europarlamentaarikko Elsi Katainen näki, että suurin haaste tällä hetkellä on saada säilytettyä kansallisvaltioilla toimintavalta metsiä koskevissa asioissa. Hänen mukaansa yhteys EU-politiikan ja kansallisen päätöksenteon välillä on nyt aiempaa kiinteämpi.
Katainen nosti esiin kansallisen ruokaturvan sekä viljelijän aseman tuotantoketjussa, jonka tulisi hänen mukaansa olla parempi. Viljelijöiden ahdinko huonon kesän ja tuotantokustannusten nousun paineissa puhutti myös kokousedustajia.
Petri Honkosen mukaan markkinatalous ei toimi, kun tuotantokustannusten nousu ei siirry kuluttajahintoihin, vaan viljelijät joutuvat yksin ottamaan vastaan kustannuspaineet.
Kokouspuheenvuoroissa ihmeteltiin myös sitä, miksi ulospäin näyttää siltä, ettei keskusta saa hallituksessa tavoitteitaan läpi.
Pirkkalainen näki, ettei keskusta saa sanomaansa läpi. Taustalla on viime vuosikymmenten mediamurros ja se, etteivät ihmiset enää lue lehtiä siinä määrin kuin aiemmin.
– Ei pidä uskoa median tulkintaa. Uskotaan, mitä keskustalaiset viestivät, Pirkkalainen totesi ja rohkaisi jokaista keskustalaista heiluttamaan sanan säilää aktiivisesti.