Kotimaista omistajuutta lisättävä
Suomi on siirtynyt vuosikymmenien aikana kohti kansankapitalismia, mutta harmillisen hitain askelin.
2000-luvulla olemme kuitenkin kyenneet tekemään oikeansuuntaisia päätöksiä ja asenneilmapiiri on parantanut. Osakesäästötilin mahdollistaminen on hyvä esimerkki positiivisesta kannustamisesta kohti säästämistä ja sijoittamista.
Suomalaisia osakesijoittajia on jo lähes miljoona. Osakesäästötilejä on yksistään tänä vuonna avattu yli 126 000.
Kokonaan uusia sijoittajia on tästä noin kolmannes. Mitä enemmän monipuolisia omistajia kodeista perheyrityksiin ja eläkeyhtiöihin, sitä parempi Suomelle.
Keskustan tavoitteena on, että yritykset voivat kasvaa kannattavasti ja työllistää Suomessa.
Kotimainen omistaja on pitkäjänteisempi ja investoi todennäköisemmin Suomeen. Tämä puolestaan synnyttää uutta työtä, kasvua ja vaurautta koko maahan.
Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) johdolla annettu hallituksen esitys listaamattomien osakeyhtiöiden henkilöstöantien verotusta koskevaksi sääntelyksi on jälleen yksi tärkeä askel kohti kansankapitalismia.
Tai tässä tapauksessa “henkilöstön kapitalismia”. Hiljattain annettu esitys oli valmistelussa pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella ja etenee nyt aiemmin selvitetyn mallin pohjalta.
Kyse ei toki ole maailman suurimmasta asiasta, mutta se on tärkeä signaali ja mahdollisuus listaamattomille yrityksille.
Jatkossa kasvuyritykset voivat hyödyntää henkilöstöantia osaavan henkilöstön sitouttamisessa.
Työ- ja elinkeinoministeriössä käynnistettiin kotimaisen omistajuuden ohjelma, jonka tarkoituksena on löytää keinoja vahvistaa, monipuolistaa ja tasa-arvoistaa yritysten suomalaista omistajuutta.
Näin tavoitellaan uusia työpaikkoja ja talouskasvua. Työryhmää vetää kansanedustaja Juha Sipilä.
Koronakriisi mullisti kansainvälisen talouden.
Erityisesti Suomi vientivetoisena pienenä avotaloutena tulee kärsimään maailmankaupan tyrehtymisestä. Tämän takia meillä on oltava ”kaikki keinot käytössä”.
Pienet ja vähän suuremmatkin lakiesitykset sääntelyn ja esteiden purkamiseksi, että myös rakenteelliset uudistukset työmarkkinoiden joustavoittamiseksi ja kaiken osaamisemme ulosmittaamiseksi tulevat tarpeeseen.
Suomalainen kilpailukyky, työn tuottavuus, työn mielekkyys ja mahdollisuus tehdä, keksiä, innovoida ja myydä, ovat avainasemassa maamme kilpailukyvyn parantamisessa.
Kaikki teot, pienetkin parannukset yhdessä isompien uudistusten kanssa, parantavat suomalaista kilpailukykyä ja siten kansantaloutemme kestävyyttä.
Budjettiriihessä tehtävillä ratkaisuilla on edistettävä talouden uusiutumista ja investointeja.