Keskitytään työn vetovoimaan ja ihmisten arkeen
Viime aikoina julkinen keskustelu etätöistä on taas kiihtynyt.
On esitetty väitteitä, joiden mukaan Suomen talous polkee paikallaan juuri etätyön vuoksi. Näin suoraa syy-yhteyttä väittävä puhe on kestämätöntä ja jopa huvittavaa. Välillä on kuulostanut siltä, että jotkut haluaisivat palauttaa suomalaisen työelämän 1900-luvun alkupuolelle.
On vaikea kuvitella, että työnteko itsessään muuttuisi tehokkaammaksi tai houkuttelevammaksi pelkästään sillä, että kaikilta vaaditaan päivittäinen matka toimistolle. Jos työn imu ja motivaatio puuttuu, ei työhön syty innostus sen enempää pakkoraossa kuin vapaaehtoisuudessakaan.
Kysymys on siitä, millaisia työpaikkoja ja työyhteisöjä rakennamme sekä miten työntekijöiden viihtyvyydestä huolehditaan.
Jos työpaikka ei ole houkutteleva työntekemisen paikka, pakolla se ei sellaiseksi muutu. Kääntäen, jos työpaikalle on mukava tulla ja toimisto koetaan mielekkääksi ympäristöksi, sinne myös saavutaan ilman pakkoa. Kysymys on työnteon kulttuurista.
Itse saan tehdä töitä hybridimallilla: välillä kotona etäyhteyksillä, välillä toimistolla kollegojen kanssa kasvokkain. Minulle tämä on paras yhdistelmä. Voin tehdä kirjallisia töitä rauhassa kotona ja sopia kohtaamisia toimistolle.
Elämäni kokonaisuus asettuu jouhevasti työn vaatimusten mukaan. Joustavuus ja luottamus ovatkin työyhteisössämme suuri vetovoimatekijä. Kun päälle lisätään hyvä työporukka, on työarki ihan eri tavalla motivoivaa. Selvää on, ettei etätyö sovi sellaisille aloille, joissa läsnäoloa ei voi korvata. Mutta erityisesti monessa asiantuntijatyössä etätyö toimii hyvin.
Kun työmatkoihin ei kulu tunteja päivässä, jää enemmän aikaa muulle elämälle, kuten lapsille, harrastuksille ja palautumiselle.
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen tiivisti Helsingin Sanomissa 16.10. osuvasti kirjoittamalla, että: ”Etätyö on monelle suomalaiselle tapa sovittaa työ ja perhe-elämä yhteen. Se vähentää kiirettä, säästää aikaa ja tuo joustoa arkeen. Kun työmatkoihin ei kulu tunteja päivässä, jää enemmän aikaa muulle elämälle, kuten lapsille, harrastuksille ja palautumiselle. Vähemmän työmatkaliikennettä tarkoittaa myös vähemmän ruuhkia. Ympäristökin kiittää.”
Tämä on olennainen nosto, jota juuri keskustan, koko Suomen puolueen, tulee painottaa. Etätyö lisää mahdollisuuksia asua koko maassa, vahvistaa alueiden elinvoimaa sekä tukee perheiden ja yksilöiden hyvinvointia. Työ, jossa on tilaa kasvaa, oppia ja nauttia niin, että tekeminen on mielekästä, on Suomen menestyksen avain. Silloin työ sujuu innolla, olipa lähellä tai etänä.
Keskustan kannattaa jatkossakin puolustaa työelämän joustoja ja mahdollistaa elämä koko Suomessa, ruuhkavuosien keskellä tai seesteisempänä aikana. Työelämän vetovoima syntyy luottamuksesta ja vapaudesta, ei pakosta ja kellokorteista.
Kun työntekemisen kulttuuri on kunnossa ja työssä oppimiseen ja työyhteisön viihtyisyyteen panostetaan, syntyy sellaista luottamuspääomaa, joka poikii uusia innovaatioita ja myös tulosta viivan alle.
Luottamus työntekijöiden ja työnantajien kesken on kaiken a ja o. Ilman luottamusta ei työnteko suju, olipa sijainti lähellä tai kaukana.