Kansanedustaja ja Köyhä
Kovan linjan Kansanedustaja tapasi Aidon Suomalaisen Köyhän. Koska tämmöinen kohtaaminen olisi muutoin vaikeaa ellei mahdotonta järjestää, tunnelmallisen tapaamisen järjesti Yleisradio.
Kansanedustaja ja Köyhä äityivät Kuplat-ohjelmassa välillä jo pikkuisen väittelemäänkin, mutta lopulta Kansanedustaja Ylen mukaan jopa rahtusen liikuttui ja sanoi Köyhälle, että ”minä ymmärrän sinua” (Yle 8. lokakuuta 2017: Kansanedustaja Susanna Koski tapasi köyhän).
Oi, somaa!
Ennen kuin köyhyydestä voidaan mitään keskustella, pitäisi saada tietää, mitä ne köyhät ovat.
Tähän on suomalaisessa keskustelussa kaksi vaihtoehtoa: köyhä on laiska, aloitekyvytön ja kaiketi synnynnäisesti vetelyyteen taipuvainen olento, joka ymmärrettävästi päätyy luuserin rooliin.
Tai sitten köyhä on ahkera, hyvä ja kunniallinen kansalainen, jota rakenteet, systeemit, huono onni ja byrokraatit ovat sattuneet kohtelemaan kaltoin ja nujertavasti.
Näitä kahta tyyppiä pitää tietysti kohdella ihan eri tavoin. Jos köyhä on laiska ketale, sitä pitää ruoskia, piiskata ja kannustaa. Jos köyhä taas on viattomana piinattu surkimus, sitä tietysti pitää hyysätä, paapoa ja lohdutella.
Nämä hahmot esiintyvät suomalaisessa köyhyyskeskustelussa sitkeästi, vaikka niillä ei ole tosiasioiden kanssa paljonkaan tekemistä. Itse asiassa on niin, että sen Köyhän sijaan katse pitäisi kiinnittää ihan toiseen suuntaan: Köyhyydestä Keskustelevaan Tahoon.
Tämä taho, olkoon sitten vaikka kansanedustaja, toimittaja tai sinä ihminen siellä, on köyhyyskeskustelun ratkaiseva tekijä. Jokainen köyhyydestä puhuva lähestyy aihetta omaan ihmiskäsitykseensä nojaten.
Jos kansanedustajalla on mielikuva laiskasta ketaleesta, tämä vaikuttaa kansanedustajan kaikkeen ajatteluun ja toimintaan. Jos joku toinen näkee mielikuvissaan olosuhteiden surkean uhrin, hän voi olla aivan yhtä väärässä kuin kansanedustaja omissa kuvitelmissaan.
Köyhyys ei ole henkilön ominaisuus vaan olosuhde.
Köyhyys ei ole henkilön ominaisuus vaan olosuhde. Eri henkilöt ovat päätyneet tähän olosuhteeseen eri tavoin. He suhtautuvat siihen eri tavoin. Heillä on erilaisia keinoja ja kyvykkyyksiä päästä olosuhteesta irti. Heitä auttavat erilaiset keinot. Heillä on ympärillään erilaiset ihmiset ja näköpiirissään erilaiset tulevaisuudet.
Miten näin kirjavasta joukosta saadaan tietoa, joka auttaisi tekemään oikeita päätöksiä? Tutkimustietoa on saatavilla hyvin ja monipuolisesti, mutta sen hyödyntämisen esteenä on juuri se, että itse kukin keskustelija pysyy yleensä mieluummin omassa käsityksessään kuin ottaa vastaan tuota käsitystä haastavaa tietoa.
Siksi tutkijoiden kannattaisi hetkeksi siirtää katseensa Köyhästä vaikka Kansanedustajaan, ja hänen lajitovereihinsa. Mitä siellä köyhistä ja köyhyydestä ajatellaan, ja miksi? Millaiseen ihmiskuvaan kulloinenkin köyhyyskeskustelu perustuu?
Vastaus tähän voisi avata monta keskustelun solmua. Päästäisiin joskus eteenpäinkin.