Jari Leppä:

Maatalouden päästöjä vähennetään kannusteilla ja kannattavuudella

Blogi

Viljelijät ovat ilmastonmuutoksen torjunnan etujoukoissa. Maatalous on metsätalouden osalta niitä ainoita elinkeinoja, joissa sidotaan hiiltä. Ympäristön ja ilmaston kannalta kestävästi tuotettu ruoka ja kannattava maatalous kulkevat kuitenkin käsi kädessä.

Siksi maatalouden tärkein ilmastotoimi juuri nyt on kannattavuuden kohentaminen. Viljelijä ei voi olla vihreä, jos tili on punaisella. Vain kannattava toiminta luo kykyä investoida vihreään siirtymään. Lisäverot eivät lisää kannattavuutta. Kyse on myös suomalaisesta huoltovarmuudesta ja koko yhteiskunnan ruokaturvasta, jonka selkärankana viljelijät toimivat. Perusasioita ei saa unohtaa: viljelijän tärkein tehtävä on tuottaa ruokaa.

Keskustan mielestä ruoantuotannon päästövähennyksiä on tehtävä kannusteiden kautta ja kannattavuudesta huolehtien. En ymmärrä, miksi joidenkin puolueiden ideoissa viljelijälle tarjotaan lähinnä keppiä. Tärkeintä on pitää maatalous elinvoimaisena Suomessa, jolloin voimme itse vaikuttaa kuluttamamme ruoan hiilijalanjälkeen ja tuotantoeläinten hyvinvointiin.

Meillä on käsissämme kaikki vastuullisuuden valttikortit kehittää ruoka­järjestelmäämme kohti hiilineutraaliutta.

Tavoitteeseen päästään, kun edistämme esimerkiksi nurmeen perustuvaa kotimaista maidon ja lihan tuotantoa. Huolehdimme turvemaiden vedenpinnan säätelystä ja tuotannosta poistuneiden alueiden metsittämisestä tai vettämisestä. Panostamme uusien tuotteiden, viljelytekniikoiden, pellon kasvukunnon ja tilusjärjestelyiden kehittämiseen. Laitamme ravinteet kiertämään ja valjastamme biokaasun koko tuotantopotentiaalin käyttöön. Luovumme rehusoijan käytöstä mahdollisimman nopeasti, viimeistään vuoteen 2030 mennessä ja lisäämme valkuaiskasviomavaraisuutta.

Ruoantuotannon päästöjä niin ilmastoon kuin ympäristöön karsitaan jatkuvasti. Jopa yhdeksänkymmentä prosenttia suomalaisista viljelijöistä on ympäristökorvausjärjestelmän kautta muuttanut omia viljelytapojaan ja tekee aktiivisesti töitä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa.

Maataloudessa tehdään myös investointeja uusiin laitteisiin ja tekniikkoihin, parannetaan peltojen vesitaloutta ja siirretään kyntöjä kevääseen. Nykyisessä traktorikannassa polttoaineen biosekoitevelvoite on tehokas keino vähentää päästöjä. Biokaasutraktorit ovat tulevaisuuden vaihtoehto konekannan uusiutuessa.

Tähän asti maataloudessa on keskitytty erityisesti ympäristövaikutusten vähentämiseen. Tuloksia on myös tullut. Maatalouden vesistöpäästöt ovat EU-jäsenyytemme aikana pienentyneet tuntuvasti: fosforin hehtaarikohtainen käyttömäärä 70 prosenttia ja typen vastaava yli 30 prosenttia. Lisäksi uudella EU-rahastokaudella yhä suurempi osa maataloustuista ohjataan ympäristön tilaa edistäviin toimenpiteisiin.

Syksyn budjettiriihessä sovimme myös miljoonien eurojen lisäpanostuksista kotieläin- ja turvemaatutkimukseen. Lisäksi satsaamme Hiilestä kiinni- tutkimus- ja innovaatio-ohjelman avulla uusiin ilmastokestäviin maankäyttöratkaisuihin. Näin saamme tutkittua ja käytännössä koeteltua tietoa päätösten tueksi.

Ilmastopäästöjen laskennassa maatalouden päästöt jakaantuvat taakanjako- ja maankäyttösektoreille. Tilojen todellisuus ei kuitenkaan noudata sektorirajoja ja ruoan tuotanto tapahtuu aina luonnon olosuhteiden armoilla. Siksi olen pitänyt kokonaisuuden katsomista yksittäisiä vuositason päästövähennystavoitteita tärkeämpänä.

Alkutuotannon päästöt syntyvät pääasiassa luonnon kiertokuluista sekä biologisista, kemiallisista ja fysikaalisista prosesseista, joihin ruuantuotanto perustuu. Tällaisia ovat esimerkiksi maaperän ja ilmakehän sisäinen ja välinen hiilenkierto, kasvien kasvu ja lahoaminen, kotieläinten ruuansulatus sekä lannan hajoaminen. Toisaalta maatalousmaa voi toimia myös hiilinieluna.

Hyvä on myös muistaa, että päästöarvioihin maatalous- ja maankäyttösektoreilla liittyy aina epävarmuuksia erityisesti maaperän osalta. Vuosien välillä on paljon vaihtelua erilaisten sääolojen ja satovaihtelun takia. Tarvitsemme erityisesti lisää tietoa maaperän hiilensidontakyvystä. Siksi tutkimukseen on viime vuosina panostettu mittavasti.

Ilmastopäästöjen vähentäminen vaatii rakentavaa ja ratkaisukeskeistä keskustelua ja käytännöllisiä toimenpiteitä. Viljelijät ovat sitoutuneita ilmastotoimiin ja tekevät oman osansa Suomen hiilineutraaliustavoitteesta. Heidän työnsä tueksi on huolehdittava ruoantuotannon kannattavuudesta. Kestävän kehityksen puolueena keskusta on viemässä tätä muutosta tasapainoisesti eteenpäin.

Jari Leppä Jari Leppä on maa- ja metsätalousministeri sekä keskustan kuudennen kauden kansanedustaja. Siviiliammatiltaan Leppä on maanviljelijä ja yrittäjä Antinmäen tilalla Pertunmaalla. Tila on ollut hänen sukunsa hallinnassa vuodesta 1539 lähtien.