Urheilu ja liikunta EU:n päätöksenteossa

Reilu viikko sitten järjestetty Urheilugaala on jälleen ollut kansalaisten huulilla.

Parhaat palkittiin ja kömmähdyksiäkin tapahtui, mutta yhtä kaikki, Suomi on edelleen urheilun suurmaa.

Gaalan jälkimainingeissa haluan välittää terveiseni Brysselistä, missä seuraan urheilupolitiikkaan liittyviä asioita Euroopan parlamentin koulutus- ja kulttuurivaliokunnan kautta.

Euroopan parlamentti on viime vuosina käsitellyt urheiluun liittyviä kysymyksiä säännöllisin väliajoin.

EU pyrkii kehittämään urheilun eurooppalaista ulottuvuutta edistämällä urheilukilpailujen rehellisyyttä ja avoimuutta sekä urheilusta vastaavien järjestöjen välistä yhteistyötä.

Erityisenä toimena on urheilijoiden suojeleminen. Etenkin kaikkein nuorimpien fyysisestä ja henkisestä koskemattomuudesta kannetaan huolta.

Liikunta- ja urheiluasiat kuuluvat koulutus-, kulttuuri-, nuoriso ja urheilukomissaari Tibor Navracsicsille.

EU:n ministerineuvostossa urheiluasiat on sisällytetty osaksi koulutus-, nuoriso- ja kulttuuri- ja urheiluneuvoston toimintaa, joka kokoontuu kahdesti vuodessa.

Vuoden 2014 alusta käynnistynyt EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma Erasmus+ sisältää ensimmäistä kertaa oman luvun urheilusta.

Ohjelman tavoitteena on dopingin, ottelumanipulaation, syrjinnän ja väkivallan torjunta.

Myös vapaaehtoistyötä pyritään edistämään. Ohjelma  tarjoaa myös uusia rahoitusmahdollisuuksia suomalaisille urheiluseuroille ja liikuntajärjestöille.

Rahoitusta voi saada muun muassa kumppanuushankkeille ja voittoa tavoittelemattomille eurooppalaisille urheilutapahtumille, joiden osallistujat tulevat useista jäsenmaista.

Tärkeintä urheilupolitiikassa on ihmisten liikuttaminen, jolla on merkittävä vaikutus kansanterveyteen.

Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittelee aikuisille vähintään 30 minuuttia ja lapsille 60 minuuttia liikkumista päivittäin.

Tärkein työ tehdään ruohonjuuritasolla vapaaehtoisten voimin, ja juuri tämän alueen kehittämiseen eurooppalainen urheilupolitiikka tähtää.