Olli Rehn – Presidentinvaalien jokerikortti
Presidentinvaalien neljän kärki on vaihtunut ja järjestys muuttunut edellisen asiaa koskevan kolumnini jälkeen. Mika Aaltola on tipahtanut pois kuvioista, Alexander Stubb on noussut kärkeen ohi Pekka Haaviston. Olli Rehn on edelleen kolmantena. Rinnalle on nousemassa Jussi Halla-aho.
Gallupin mukaan vaalien toisella kierroksella Stubb voittaisi Haaviston melko selvästi. Rehnin asemat toisella kierroksella näyttävät parantuneen, vaikka hän vielä toistaiseksi häviäisi Stubbille ja Haavistolle. Haaviston kannatusta syö Jutta Urpilaisen asettaminen SDP:n presidenttiehdokkaaksi. Haavisto pääsy toiselle kierrokselle on vakavasti uhattuna.
Ehdokasta valitessaan äänestäjän pitää miettiä paitsi ehdokkaan kannatusta myös vastustusta. Sen valossa Halla-aholle ensimmäisellä kierroksella annetut äänet näyttävät ”menevän hukkaan”, sillä toisella kierroksella hän häviäisi selkeästi kaikille muille kärkipään ehdokkaille. Suurin hyväksyttävyys äänestäjien keskuudessa näyttää olevan Stubbilla, Haavistolla ja Rehnillä.
Nykyisessä vakavassa kansainvälisessä tilanteessa, joka koskettaa erityisesti Suomea pitkän Venäjän vastaisen rajamme vuoksi, tarvitsemme vakaan, harkitsevan ja päämäärätietoisen sekä kansainvälisissä tehtävissä koetellun presidentin.
Ensimmäiset hermostumisen merkit on jo nähty.
On ollut mielenkiintoista seurata, millaisia reaktioita galluppien muutokset aiheuttavat ehdokkaissa. Säilyttävätkö he linjansa ja periaatteensa?
Ensimmäiset hermostumisen merkit on jo nähty. Johtoaseman menettämisen jälkeen Haavisto ainoana presidenttiehdokkaana arvosteli Orpon hallituksen menettelyä itärajan sulkemispäätöksessä. Hän, joka ulkoministerinä ollessaan vielä 2019 halusi helpottaa venäläismatkailijoiden Suomen viisumikäytäntöjä, vaikka EU-komissio oli tätä ennen ollut huolissaan Suomen viisumikäytäntöjen turvallisuusriskeistä.
Edellisessä kolumnissani totesin, että siviilipalvelus kertoo henkilön asenteesta maanpuolustusta kohtaan. Siksipä Haavisto on johdonmukaisesti vuosien 1991–2009 välisenä aikana useita kertoja esittänyt puolustusmäärärahoja alennettavaksi jopa yhteen (1) prosenttiin bkt:sta ja valikoivaa asepalvelusta sekä armeijan kriisiajan vahvuuden alentamista 150 000:een (lähde Wikipedia).
Alexander Stubb on ilmoittanut, että hän on oppinut ministeriaikojensa innokkuudesta ja mokista. Noiden vuoksihan hän menetti puolueensa puheenjohtajuuden Petteri Orpolle.
Kokoomuslainen Helsingin pormestari Jan Vapaavuori kirjassaan ”Puoliholtiton Suomi” viittaa ”Stubbiin, jolle Vapaavuoren mielestä politiikan sisällöillä on vain välinearvo omaan julkisuuskuvaansa” (lähde Wikipedia). Entisen menon kaikuja toistavat äskettäiset Rukan kisojen tempaukset.
Olli Rehn on ilmoittanut, että vuonna 2015 tehty päätös, jolla Rosatom otettiin mukaan Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen oli epäonnistunut päätös, josta hän kantaa vastuun (lähde Wikipedia).
Jussi Halla-ahon toimia en käsittele tässä yhteydessä enempää, sillä häntä ei voi tällä hetkellä pitää potentiaalisena presidenttinä, koska hänellä on niin paljon vastustajia.
Mielestäni nykytilanteessa Olli Rehn on presidenttipelin jokerikortti. Tästä kertoo jo edellisessä kolumnissa lainaamani MTV:n politiikan toimituksen päällikön Eeva Lehtimäen kommentti. ”Olli Rehnin CV (tarkoittaa ansioluetteloa) on täydellinen presidentin tehtävää varten”. Olli on vakaa kuin kallio.