Kiertää maailmaa kuin Jerusalemin suutari
Tasavallan presidentin tehtävänä on johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Tarvittava yhteensovitus tapahtuu presidentin johtamassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa.
Johtaminen ei kuitenkaan tarkoita, että presidentti voi sooloilla miten haluaa. Määrämuotoisia päätöksiä edellyttäville sopimuksille ja tärkeille uusille avauksilleen ja toimilleen hän tarvitsee valtioneuvoston tuen. Vielä vähemmän hallitus voi tehdä irtiottoja.
Perustuslakimme mukaan, jos presidentti ja valtioneuvosto eivät pääse sopuun asiasta, on hankittava eduskunnan kanta, jonka mukaisesti asia on ratkaistava.
Eduskunnan ratkaisuvallalla uskotaan olevan ennalta ehkäisevä vaikutus. Tuskin kumpikaan osapuoli haluaa kysyä eduskunnalta, sillä sehän kertoisi kyvyttömyydestä tehdä päätöksiä.
Presidentti Alexander Stubb on aloittanut vauhdikkaasti ja ”kiertää maailmaa kuin Jerusalemin suutari”. Toimikauden alussa sille löytyy perusteita, mutta liian tyrkky ei kannata kuitenkaan olla.
Hän tekee valtiovierailuja, osallistuu kokouksiin ja tapaamisiin sekä pitää esitelmiä hengästyttävällä vauhdilla. Näissä yhteyksissä joutuu antamaan haastatteluja ja lausuntoja kuin liukuhihnalta.
Kannattaa muistaa, että jos puhuu paljon, saattaa tulla sanoneeksi sellaista, joka olisi ehkä kannattanut jättää sanomatta. Liialliset lausunnot voivat myös heikentää niiden painoarvoa.
Ulkopolitiikkaa tehdään ja pitää tehdä ajassa.
Presidentti on kiteyttänyt ulkopoliittisen linjansa sanoihin ”arvopohjainen realismi”. Se antaa mahdollisuuden joustavaan tulkintaan. Omalta osaltani haluan nostaa yhden tärkeän näkökulman.
Realismia on, että Suomella on ja voi olla ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kokoaan suurempi painoarvo. Naton osalta sitä tukevat myös geopoliittinen asemamme Venäjän rajanaapurina ja vahvat puolustusvoimamme.
Suomi ei ole kuitenkaan poliittinen suurvalta eikä koskaan sellaiseksi tulekaan. Siksi ulkopoliittinen toimeliaisuutemme pitää suhteuttaa tähän todellisuuteen.
Viimeisimmässä perustuslain tarkistamisessa säädettiin, että Eurooppa-neuvoston kokouksissa Suomea edustaa pääministeri. Pääministeri edustaa Suomea myös muussa valtion ylimmän johdon osallistumista vaativassa Euroopan unionin toiminnassa, ellei valtioneuvosto poikkeuksellisesti toisin päätä.
Natossa valtion ylimmän johdon läsnäoloa vaativissa kokouksissa ja toiminnassa Suomea edustaa tasavallan presidentti. Se sopii mielestäni hyvin olemassa olevaan työnjakoon.
Tällä hetkellä kaikki ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta keskeiset johtopaikat ovat kokoomuksen hallussa. Siksi on tärkeää säilyttää selkeä sääntöperusteinen työnjako ministeriöiden ja presidentin välillä. Se edellyttää myös perusteellista informaatiota ja tiedonvaihtoa presidentin, ministeriöiden ja eduskunnan välillä.
Ulkopolitiikkaa tehdään ja pitää tehdä ajassa. Siitä kertokoon se, että presidentti Relander sai Reissu-Lassen nimen, kun teki toimikaudellaan vuosina 1925–1931 valtiovierailut Ruotsiin, Viroon, Latviaan, Tanskaan ja Norjaan.