Kansalaiskeskustelu Natosta vaatii asiatietoa
Venäjän järjetön ja verinen hyökkäys Ukrainaan on lisännyt Nato-jäsenyyden kannatusta kansalaisten keskuudessa. Poliitikot ovat toivoneet kansalaiskeskustelua jäsenyydestä, sen eduista ja haitoista.
Keskustelua ei ole syntynyt. Aihe on ollut arka eikä kansalaisilla ole ollut helposti saatavilla perustietoja, joita asiakeskustelu edellyttää. Siksi se on typistynyt mielipiteen ilmaisuun: kyllä, ei tai ei ajankohtainen.
Puolueiden puheenjohtajat ovat nyt aloittaneet keskustelut turvallisuusympäristön muuttumisen vuoksi. Pohjalla on vuonna 2016 valmistunut asiantuntija-arvio Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista. Se tulee ajantasaistaa nykytilanteen mukaiseksi.
Mitä turvallisuustakuu käytännössä tarkoittaa ja kuinka nopeasti se on saatavissa?
Sen rinnalle halutaan kansalaiskeskustelua, jonka käynnistämiseksi tarvitaan asiantuntijoiden laatima kansantajuinen selvitys mahdollisen jäsenyyden vaikutuksista esimerkiksi kysymys ja vastausperiaatteella. Tällaisia asioita olisivat esimerkiksi seuraavat:
Mitä velvoitteita jäsenyys maallemme aiheuttaisi? Tulisiko Suomelle erityinen vastuu muun muassa Baltian maiden puolustuksesta? Mitä lisäkustannuksia jäsenyydestä arvioidaan kokonaisuudessaan aiheutuvan? Tulisiko Suomeen pysyvästi Naton sotilaiden tukikohtia? Sijoitettaisiinko maahamme ydinaseita? Miksi Suomen ja Ruotsin tulisi liittyä samanaikaisesti?
Onko yleinen asevelvollisuus sopeutettavissa jäsenyyden velvoitteisiin? Perustuslain 127 pykälän mukaanhan jokainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen. Sama velvoite on sotilasvalassa. Joutuuko jokainen asevelvollinen palvelemaan tarvittaessa Naton joukoissa maailmalla vai hoituuko se sopimussotilaiden tai palkkasotilaiden turvin?
Mitä turvallisuustakuu käytännössä tarkoittaa ja kuinka nopeasti se on saatavissa? Edellä mainittujen asioiden selvittämisen jälkeen tarvitaan analyysia ja riskiarviointia siitä, mitä mahdollisesta liittymisestä seuraa? Asiantuntija-arvion mukaan Venäjän jyrkkä reaktio. Milloin on oikea aika mahdolliselle hakemukselle?
Mikä merkitys päätöksenteossa on puolustusyhteistyöllä Ruotsin kanssa sekä Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspoliittisen ulottuvuuden vahvistumisella nykyisen kriisin aikana?
Erityisen tärkeää on selvittää ennakkoon päätöksentekoprosessi ja sen kesto. Tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa, mutta lopullinen päätös tehdään eduskunnassa. Riittääkö eduskunnan päätöksentekoon enemmistö vai tarvitaanko kahden kolmasosan määräenemmistö?
Tässä kolumnissani en ole antanut vastauksia enkä ottanut kantaa. Kysymyksillä pyrin herättämään keskustelua. Jos kiinnostut asiasta, niin useimpiin kysymyksiini saat ainakin osavastauksen googlaamalla sanalla Nato-selvitys ja tutustumalla siihen. Toivon asiallista ja rakentavaa keskustelua.
Johtopäätösten teko ja vastuu päätöksestä on lopulta poliittisten päätöksentekijöiden. Tässä suhteessa minulla on vahva luottamus valtiojohtoomme, jolla on käytettävissä paras asiantuntemus ja ajankohtainen tieto.
