Hyvää työtä, Pohde!
Nyt kun tälle ajalle poliittinen keskustelu tuntuu pääasiassa keskittyvän hyvinvointialueilla ilmeneviin epäkohtiin, on ilo nostaa esille myös asioita, joissa Pohde eli Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on tehnyt hyvää työtä.
Sydänliitto ja sen alueelliset sydänpiirit tekivät selvityksen vuoden 2022 lopulla, miten sepelvaltimotautipotilaiden jatkohoito on järjestetty eri hyvinvointialueilla.
Siitä selvisi, että alueitten välillä on merkittäviä eroja potilaiden mahdollisuuksissa ohjautua suositusten mukaiseen jatkohoitoon esimerkiksi sydäninfarktin tai pallolaajennuksen jälkeen.
Parhaimmin jatkohoidon olivat järjestäneet Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Pirkanmaa ja Pohjois-Karjala 21 hyvinvointialueesta.
Heikoimman arvion selvitys antoi Uudenmaan hyvinvointialueille sekä Satakunnalle, Kanta-Hämeelle, Kymenlaaksolle, Etelä-Savolle, Kainuulle ja Lapille.
Selvityksen tekeminen nähtiin tarpeellisena, sillä sepelvaltimotautia sairastaa noin 180 000 suomalaista ja sen jatkohoito määrittää pitkälti potilaan loppuelämän ennusteen. Sepelvaltimotauti on krooninen eli pysyvä sairaus ja yleisin syy suomalaisten kuolemaan.
Sepelvaltimotaudin jatkohoito määritetään terveydenhuollon niin sanotuilla hoitopoluilla ja -ketjuissa. Sepelvaltimotautipotilaan hoitopoluilla potilas on itse mukana aktiivisena toimijana ja hänellä on mm. mahdollisuus pitää yhteyttä hoitohenkilökuntaan.
Hoitoketjut taas ovat terveydenhuollon ammattilaisten sisäisiä työnjaon kuvauksia hoidon järjestämisestä. Pohteella on käytössä sekä sepelvaltimotautipotilaan hoitopolku että -ketju.
Sydäntapahtuma on ja pitääkin olla pysähtymään pakottava tilanne potilaan elämässä.
Suomessa annettava leikkaushoito on huippuluokkaa, mutta operaatiosta kuntoutuminen jää vielä nykyisin liikaa toipilaan omalle vastuulle.
Sydäntapahtuma on ja pitääkin olla pysähtymään pakottava tilanne potilaan elämässä. Pallolaajennuksesta toipuminen ei ole itsestään selvyys, vaan kuntoutumiseen on paneuduttava, sillä muuten todennäköisyys joutua uudelleen operoitavaksi on suuri.
Kuntoutuja tarvitsee tukea ymmärtääkseen, miten suuresta asiasta on kyse. Myös läheiset tarvitsevat tietoa, miten tukea toipilasta esimerkiksi elämäntapamuutoksissa.
Toipumisen kulmakiviä ovat terveelliset elämäntavat, ne samat tekijät, joilla pystytään ehkäisemään sydänsairauksien kehittymistä eli vähäsuolainen ruoka sekä kovien rasvojen, tupakoinnin ja alkoholin välttely.
Säännöllinen liikunta – vaikkapa koko perheen uutena elämäntapana – on paras vakuutus, että potilas toipuu ja kaikki voivat paremmin.
Sehän tässä päättäjänä ihmetyttää, miksei kuntoutumisen merkityksellisyyteen ole paneuduttu määrätietoisesti jo aiemmin.
Jopa kymmeniä tuhansia yhteiskunnalle maksavat sydänoperaatiot kannattaa ehdottomasti hoitaa kunnolla loppuun, sillä se on taloudellisesti järkevintä ja inhimillisesti kestävintä toimintaa.