Vihannin kaltaisia sote-asemia tarvitaan

Viime viikolla Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen eli Pohteen aluehallitus vahvisti, että pienet sote-asemat Rannikon alueella säilyvät, ja näin toiminta jatkuu Vihannin lisäksi Siikajoenkylällä ja Himangalla. 

Ilmoitus oli huojentava, sillä olemme jo tottuneet siihen, että varsin usein, kun toimintaa ”tarkastellaan” ja pyritään ”uudistuksiin”, se tosiasiallisesti tarkoittaa karsimista, leikkaamista ja toiminnan loppumista.

Kunnilla ja kuntien asukkailla oli mahdollisuus ottaa kantaa Pohteen suunnitelmista tarpeenmukaisista sote-keskuksista toukokuun 17. päivään saakka. Annetusta palautteesta kävi vahvasti ilmi alueen asukkaiden pelko palveluiden karkaamisesta kauemmas. Voi vain olla tyytyväinen, että tällä kertaa palaute otettiin tosissaan.

Aluehallituksen linjauksen mukaan esimerkiksi Vihannin sote-aseman palvelut säilyvät pääosin ennallaan. Asemalla ovat lääkäri-, sairaanhoitaja- ja terapeuttivastaanotot, perustason suun terveydenhuolto, neuvolapalvelu, näytteenotto, sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palvelut sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut. 

Sote-palvelujen saanti omassa kaupunginosakeskuksessa on tärkeä asia terveyspulmien varhaisen havaitsemisen kannalta. Jos palvelut viedään kauas, kynnys hakeutua hoitoon hyvissä ajoin nousee korkeammaksi. Kansantalouden kannalta on järkevää pyrkiä hoitamaan terveyspulmat siinä vaiheessa, kun ne vielä ovat edullisemmin ja tehokkaammin hoidettavissa.

Sote-palvelut ovat myös elinvoimakysymys.

Olisi käynnistänyt melkoisen näivettämiskehityksen, jos sote-toiminta olisi lakkautettu Himangan ja Vihannin kaltaisissa useamman tuhannen asukkaan keskittymissä. Seikka korostuu erityisesti Siikajoenkylällä, jossa on menetetty monia palveluja viime vuosina.

Ei pidä ajatella, että tässä vastustettaisiin toimintojen uudistamista. Päinvastoin: on varsin kannatettavaa, että Pohde kehittää jatkuvasti uusia tapoja tuottaa palveluja. Sote-palveluiden tulevaisuus sisältää muun muassa liikkuvia ja digitaalisia palveluja. Kesän aikana digitaaliset palvelut ovat käytössä monissa kunnissa.

Varsinkin haja-asutusalueella toimivat digipalvelut avaavat huikeita mahdollisuuksia jopa nykyistä parempaan palveluun, kun sairaanhoitajaan tai lääkäriin voi saada näköyhteyden, ilman että tarvitsee ajaa mahdollisesti kymmeniä kilometrejä vastaanotolle.

Realismia kuitenkin on, kestää vielä vuosia, että asukkaat pystyvät hyödyntämään sähköisiä palveluja kattavasti. Siksi kivijalka -sote-keskuksilla on tärkeä rooli terveyspalvelujen tuottajina.

Seuraavaksi jännitämme, mitä juuri julkistettuun hallitusohjelmaan kirjattu yli kahden miljardin hyvinvointialueisiin kohdistuva leikkaaminen tulee tarkoittamaan Pohjois-Pohjanmaalla. Monille etenkin perussuomalaisia äänestäneille voi olla tiedossa karvasta nieltävää juuri sosiaali- ja terveydenhuollon osalta.