Emme unohda työllisyystoimia

Pari vuotta sitten sovittiin hallitusneuvotteluissa 75 prosentin työllisyystavoitteesta. Se oli yksi keskustan kynnyskysymyksistä hallitustyöhön osallistumiselle. Hallitusohjelmassa oli tiedossa menolisäyksiä koulutukseen ja sosiaaliturvaan, joten pidimme vastuullisena toimintana lisätä myös valtion tuloja. Emme halunneet, että Sipilän kaudella kohentunut valtion talouden tila tärveltyisi.

Korona pilasi julkisen talouden tasapainottamissuunnitelmat ja työllisyystoimien aikataulun. On ymmärrettävää, että vakavan terveyskriisin kiireisimmälle ajalle on keskitytty kriisiajan johtamiseen ja siihen liittyvien ongelmien ratkaisemiseen. Kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat pystyneet selviämään koronan aiheuttamista menolisäyksistä valtion vahvan tuen avulla.

Valtio on tukenut yrityksiä, joiden toimintaedellytykset ovat heikentyneet oleellisesti rajoitustoimien vuoksi. Jotta yritykset selviäisivät pahimman ajan yli ja sadat tuhannet ihmiset säilyttäisivät työpaikkansa, on Suomi joutunut ottamaan velkaa.

Keskusta ei ole salannut näkemystään, että nyt on jo aika katsoa koronan jälkeiseen elämään. On aika palata päättäväisiin toimiin työllisyysasteen nostamiseen tähtäävälle uralle. Keskustan joukoissa aiheuttaa huolestuneisuutta, kun kumppaneidemme suunnasta ei ole juuri kuulunut ajatuksia työllisyystoimiin ryhtymiseksi.

Koronakriisistä huolimatta hallitus sai sovittua viime syksyn budjettiriihen yhteydessä työllisyystoimista, joilla tavoitellaan 31 000 – 36 000 lisätyöllistä. Ja on tässä jotain saatu jo aikaankin: hallitus on päättänyt esimerkiksi pohjoismaisen työnhaun mallista, eläkeputken poistosta, työllisyyden kuntakokeilusta, palkkatuen käytön lisäämisestä ja yksinkertaistamisesta työnantajalle sekä alueellisen kokeilun valmistelusta ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan lieventämiseksi.

Lähestyvään puoliväliriiheen keskustan tavoitteena ovat muun muassa saada aikaan kannustava rahoitusjärjestelmä kuntien työllisyyspalveluihin, nuorten oppisopimusten vauhdittaminen palkkatuella, edistää osatyökykyisten työllistymistä ja linjaukset työttömyysturvan uudistamiseen työttömyysjaksoja lyhentämällä.

Työllisyystoimien lisäksi on hyvä nostaa keskusteluun jo työssä olevien työhyvinvointi ja jaksaminen näinä poikkeuksellisina aikoina. Työuupumus ja masennus eivät ole vain korona-ajan mukanaan tuomia ilmiöitä, vaan ne ovat olleet ongelma jo ennen sitä. Lainsäädäntöä on uudistettava niin, että työn henkiseen ja fyysiseen kuormituksen hallintaan tulee uusia välineitä sekä työntekijöille että työnantajille.