Siltoja, ei muureja – suomalainen viennin edistäminen on osa ilmastonmuutoksen ratkaisuja
Minulla oli viime viikolla kunnia suorittaa ensimmäinen virallinen vierailuni ministerinä Kiinaan osana Suomen ja Kiinan talviurheilun teemavuotta.
Neljän tiiviin päivän aikana ehdin allekirjoittaa Kiinan kulttuurikeskuksen perustamisasiakirjan, tapaamaan urheiluministeriä, useaa varaministeriä, Pekingin varapormestaria ja puoluesihteeriä sekä paikallisen urheiluyliopiston vararehtoria.
Tämän lisäksi pääsin avaamaan yhden maailman suurimmista talviurheilumessuista, World Winter Sport Expon, jossa Suomi oli tänä vuonna kunniavieraana.
Oli suuri ilo auttaa yli 40 suomalaista tahoa vienninedistämisessä. Mukana oli muun muassa yrityksiä, liikuntajärjestöjä ja kaupunkeja.
Kiinassa kaikki on suurta. Talot, liikenneruuhkat, messut, tapaamiset, kaikki. Myös markkinoiden potentiaali. Alkuvuodesta lehdissä hämmästeltiin viime viikolla tapaamani urheiluministerin tiedustelua mahdollisuudesta ostaa suomalaisilta yrityksiltä 700 000 paria suksia. Valitettavasti suomalainen vuosituotanto on yhteensä vain noin 40 000 parin luokkaa.
Kiina on Suomeen verrattuna hierarkinen maa. Yritysten, provinssien ja kaupunkien viskaalit ryhtyvät toimimaan vasta siinä vaiheessa, kun viesti toimiin ryhtymisestä tulee suoraan valtiolta.
Ja selkeä viesti talviurheilun edistämiseen on nyt saatukin: Kiinan tavoitteena on, että vuoden 2022 talviolympialaisiin mennessä valtiossa on 300 miljoonaa talviurheilun harrastajaa. Tämä tarkoittaa merkittäviä investointeja urheilupaikkarakentamiseen ja satsauksia lajien valmennukseen, välineisiin ja esimerkiksi talviurheiluvaatteisiin.
Näillä markkinoilla on paikka suomalaiselle osaamiselle.
Kiinan markkinoille pääseminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Esimerkiksi lasten ulkoiluvaateyritys Reima on toiminut Kiinassa jo vuosikymmenen sadan liikkeen strategiallaan.
Kiinassa valtiovallan apu on tärkeää. Ministerit ja yleensä poliittiset päättäjät tuovat painoarvoa yritysten vientitoimille. Suomi-Kiina talviurheilun teemavuosi on esimerkiksi ensimmäinen laatuaan. Sitä on valmisteltu vuoden 2017 Suomen ja Kiinan presidenttien tapaamisesta lähtien, mikä on tarkoittanut paljon näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.
Kiinassa valtiovallan apu on tärkeää.
Talviurheilun teemavuoden painopiste on ollut kestävässä kehityksessä ja vihreissä ratkaisuissa.
Tätä viestiä on ollut helppo viedä eteenpäin, varsinkin kun teemavuotemme keskittyy talviurheiluun. Ilman ilmastoystävällisiä ja kestäviä ratkaisuja meillä ei ole tulevaisuudessa talvia, joista nauttia.
Diplomaattinen ja kaupallinen yhteistyö Kiinan kanssa herättää ajoittain kysymyksiä. Voimmeko toimia arvojemme pohjalta niin erilaisessa maassa? Itse uskon vahvasti, että voimme. Olen jopa sitä mieltä, että meidän täytyy. Globaali maailma on verkottunut ja vain sitoutumalla yhteisiin tavoitteisiin – tapahtuu se sitten kaupan tai kansainvälisten sopimusten kautta – voimme edistää yhteistä hyvää.
Sulkemalla eri syistä vaikeat yhteistyökumppanit ulkopuolelle saisimme näiden tahojen rivit vain tiivistymään entisestään.
Kiina on historiansa aikana rakentanut muureja pitääkseen ulkopuoliset vaikutteet rajojensa ulkopuolella. 2000-luvun ratkaisu on rakentaa siltoja, joiden avulla voimme kehittää sekä ihmisten että ympäristön hyvinvointia niin meillä kuin maailmalla.