Minulle aluepolitiikka on sydämenasia
Suomen keskustalla on pitkä perinne vahvan aluepolitiikan tekijänä. Puolue on historiansa ajan vastustanut keskittämispolitiikkaa ja puolustanut maaseudun ja maakuntien elinvoimaa, ihmisten ja maan eri osien välistä tasa-arvoa.
Joillekin poliittisille voimille aluepolitiikka on jostain syystä ollut kielteinen sana, jota on pyritty kääntämään keskustalaisia vastaan.
Minulle aluepolitiikka on kuitenkin sydämenasia. Alkiolaisiin juuriin perustuvassa Suomen eri alueiden tasa-puolisessa kohtelemisessa ei ole mitään kielteistä. Siinä ei ole hävettävää.
Perinteiset maalaisliitto-keskustan arvot ovat mielestäni edelleen pätevät ja kannatettavat 2020-luvun Suomessa.
Suomalaisilla on oltava aito vapaus valita elämäntapansa ja asuinpaikkansa, kaupungeissa ja maaseudulla.
Kaikkialla Suomessa on oltava yhtäläiset mahdollisuudet asua, yrittää ja tehdä työtä. Pohjan perukoilla on saatava asua kotonansa.
Vahvaa aluepolitiikkaa tarvitaan myös turvallisuussyistä.
Venäjän hyökkäyssota osoitti hätkähdyttävästi, ettemme elä lintukodossa, jossa olemme turvassa tekemättä mitään. Erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen vinkkelistä tilanne on nyt erilainen kuin ennen.
Keskustan on kannustettava uutta hallitusta hyviin suorituksiin aluepolitiikassa. Aika näyttää onko sillä siihen aitoa halua ja kykyä.
Olen huolissani, kuinka Suomi on ajautunut vastakkainasettelun aikaan.
Juuri kun suomalaisten yhteenkuuluvuutta pitäisi maailman pauhuissa kaikin keinoin lisätä, vallitseekin hajaannus ja kärjistäminen poliittisten pikavoittojen toivossa.
Keskustan on oltava eri maata. Sen on luotava sovintoa ja yhteistyötä. Maltillinen, ihmisiä yhdistävä politiikka ei ehkä ole muodissa, mutta uskon sen olevan suomalaisten enemmistön mielestä sittenkin oikea tapa hoitaa yhteiskunnan asioita. Se on kestävä keskustalainen tapa.
Haluan koko tarmollani ja taidoillani edistää aluepolitiikkaa tällä keskustalaisella tavalla. Uskon keskustaan.