Upporikasta ja rutiköyhää ennallistamisessa

Tällä viikolla Euroopan parlamentin maatalousvaliokunta sekä kalatalousvaliokunta päätyivät esittämään mietinnöissään ennallistamisasetuksen hylkäämistä ja palauttamista takaisin komission parempaan valmisteluun. Itsekin luonnollisesti äänestin komission kelvottoman esityksen hylkäämisen puolesta.

Komission ennallistamisesitys on ollut laajasti kritisoitu, piittaamattomasti valmisteltu ja jäsenmaiden huolet täysin sivuuttanut farssi. Harmillista sinänsä, sillä tavoitteet luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi ovat sinänsä tärkeitä.

Huolestuttavinta on ollut se, millaisella paineella ilmastokomissaari Frans Timmermans on äkkiväärää esitystään päätöksentekoon puskenut. Ennen äänestystä komissaari turvautui vielä kiristykseen; hän uhkasi jäädyttää tulevia lainsäädäntöehdotuksia ml. uudet kasvinjalostustekniikat, jotka ovat viljelijöiden kannalta merkityksellisiä.

Lisäksi sekä komissaari itse että hänen kabinettinsa jäsenet ovat järjestelmällisesti ja kahdenvälisesti puhutelleet neuvotteluissa keskeisessä asemassa olevia meppejä, minut mukaan lukien. Tämä on täysin poikkeuksellista neuvottelujen ollessa vielä kesken. Timmermans on siis laittanut peliin oman arvovaltansa ennallistamisen läpisaamiseksi.

Uhkailu ei kuitenkaan maatalousvaliokuntaa hetkauttanut, pikemminkin sisuunnutti äänestämään hylkäyksen puolesta ja siten antamaan selkeän viestin komissiolle. Nähtäväksi kuitenkin jää, millaisen kannan päävastuullinen ympäristövaliokunta ennallistamisasetukseen ottaa.

Päävaliokunnan on määrä äänestää esityksestä kesäkuun puolessa välissä. Pelkona on, että täysistuntoon tuleva ympäristövaliokunnan kanta on jopa komission esitystä kunnianhimoisempi ja epärealistisempi.

Vaikka lähetimme maatalousvaliokunnasta hylkäävän kannan neuvotellun sovun sijaan, ei kevään mittaan hyvin onnistunut neuvottelu-urakka ole valunut hukkaan.

Sain enemmistön tuen nyt käyttämättä jääneeseen maatalousvaliokunnan mietintöpohjaan tärkeille vaatimuksille, kuten ennallistamistoimien rajaamiselle vain Natura 2000-alueille ja turvemaiden vettämispakon poistolle. Näihin muutoksiin ja tukeen voimme nojata täysistunnossa, jos ehdotus hylkäämisestä ei isossa salissa menestykään.

Koska varmuutta esityksen kaatumisesta heinäkuun täysistunnossa ei ole, pelataan nyt upporikasta ja rutiköyhää. Siksi kovaa vaikuttamistyötä on jatkettava, jotta parlamentin enemmistö hylkäisi täysistunnossa esityksen.

Jos se ei onnistu, on maatalousvaliokunnan metsänomistajia ja viljelijöitä puoltaville näkemyksille saatava kannatus täysistunnossa, jotta kolmikantaneuvotteluihin ei marssita ympäristövaliokunnan määräämään tahtiin.

On hyvä muistaa, että vaikka täysistunnossa komission pohja saataisiinkin nyt kaadettua, uusi esitys luonnon ennallistamisesta tulee joka tapauksessa olemaan edessä tulevilla kausilla.