Lukijalta: Lapsi vai elintaso – suomalaisen perhepolitiikan kipupiste
Viime aikoina mediassa on ollut useita uutisartikkeleita, jotka ovat käsitelleet syntyvyyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä.
Helsingin Sanomat julkaisi 8.1. artikkelin, jossa käsitellään Viron ja Suomen sosiaalietuuksia lapsiperheen näkökulmasta. Ero on huomattava, sillä Virossa keskeinen periaate on, ettei lapsen syntymä saisi johtaa perheen elintason laskuun.
Niin ikään Ylen artikkelissa (julkaistu 11.1.) pohditaan erilaisten hedelmällisyyslukujen merkitystä yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Artikkelissa Väestöliiton tutkimusprofessori toteaa Suomen nykyisen syntyvyyden olevan huolestuttavalla tasolla.
Syntyvyyden lasku ei ole uusi ilmiö, vaan ongelma on ollut tiedossa pidempään. Perheen perustaminen on ja sen tulee olla henkilökohtainen päätös. Samalla on kuitenkin tunnustettava, että yhteiskunnalliset rakenteet ohjaavat valintoja.
Taloudellinen epävarmuus ja kokemus siitä, että lapsen myötä elintaso väistämättä laskee, saavat monet siirtämään perheen perustamista – joskus liian pitkälle.
Helsingin Sanomien artikkelissa haastateltu vanhempi toteaa, että mikäli he asuisivat Suomessa, heillä ei olisi nyt lasta. Virossa koeputkihedelmöitys on maksuton Viron sairausvakuutuksen piiriin kuuluville, lisäksi perhetukijärjestelmä on huomattavasti Suomen järjestelmää kattavampi.
Vaikka taustalla ovat myös historialliset syyt (Virossa syntyvyys on ollut kansakunnan eloonjäämiskysymys), mielestäni on tarpeen pohtia nykyistä tehokkaampia keinoja tukea lapsiperheitä ja ensimmäistä lastaan suunnittelevia pareja paremmin myös täällä Suomessa.
Alhaisen syntyvyyden vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Väestörakenteen muutos haastaa julkisen talouden kestävyyden, työmarkkinat ja eläkejärjestelmän rahoituksen.
Nuorten luottamus yhteiskunnallisten järjestelmien toimivuuteen on heikentynyt, mikä osaltaan vähentää halukkuutta sitoutua pitkän aikavälin päätöksiin, kuten lasten hankintaan.
Korostan, ettei kaikkien tarvitse hankkia lapsia. Kuitenkin tosiasia on, että tämän päivän lapset ovat myös tulevaisuuden veronmaksajia. Siksi on olennaista, että yhteiskunnallisten järjestelmien kestävyyteen luotetaan. Kun uskoa tulevaan on, myös perheellistymiseen liittyviä päätöksiä on helpompi tehdä ajoissa.
Taloudellisen epävarmuuden kokemus vaikuttaa perheellistymiseen ja koskettaa sekä kaupungeissa että harvaan asutuilla alueilla asuvia. Suomessakin ajattelun on lähdettävä jatkossa siitä, ettei lapsen syntymä heikentäisi perheen elintasoa.
Tämä edellyttää rohkeita poliittisia avauksia ja päätöksiä sekä valmiutta uudistaa perhe- ja sosiaalipolitiikkaa. Vain uudenlaisten kokeilujen kautta voimme löytää toimivat ratkaisut. Kyse on investoinnista tulevaisuuteen, ei pelkästä menoerästä.
Kristiina Oinonen
kaupunginvaltuutettu, Joensuu
Pohjois-Karjalan Keskustanuorten piirihallituksen varajäsen
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/