Neljä raporttia – EU:n työohjelma rakentuu
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli komissaariehdokkaansa ja salkkujen sisällöt. Parlamentti aloittaa ehdokkaiden grillaamisen sekä päättää heidän hyväksymisestään tai hylkäämisestään.
Näin lainsäätäjän näkökulmasta komission työohjelman runko on mielenkiintoinen, vaikka sen tarkemmat sisällöt selviävät vasta myöhemmin. Työohjelman, eli ikään kuin EU:n hallitusohjelman, tärkeimpiä sisältöjä ja painotuksia rakennetaan komission tilaaman neljän merkittävän raportin pohjilta.
Mario Draghin kilpailukykyraportti sai Suomessa jo runsaasti mediahuomiota, kun hän löi pöytään EU:n shokeeraavan 800 miljardin euron vuotuisen investointivajeen kilpailijoihin nähden.
Julkinen rahoitus on hajallaan eri jäsenmaissa ja EU:n budjetin eri ohjelmissa ja byrokratiaa on liikaa. Myös yksittäisten jäsenmaiden kyvyttömyys kuroa umpeen tekoälyn tai puolustuksen rahoitusvajetta huolestuttaa.
Draghin piirtämä karu näkymä ja toimenpiteet, yhteisvelkaa ja eurobondeja myöten, tulevat vaikuttamaan suoraan komission seuraavaan työohjelmaan.
Toisen tärkeän raportin EU:n jäsenmaat tilasivat sisämarkkinoiden tulevaisuudesta . Raportissa on samoja huomioita investointivetovoimasta kuin Draghin raportissa. Letta korostaa erityisesti, kuinka nykyinen jäsenmaavetoinen valtiontukikilpailu rapauttaa yhteisiä sisämarkkinoita.
Hän esittää Euroopan tasoisia yhteisiä markkinoita turvallisuuden ja puolustusteollisuuden osalta. Tämä tarjoaisi mahdollisuuksia Suomellekin. Lettan päätelmät sisämarkkinoiden esteiden purkamisesta mm. finanssi-, tele- ja energiasektoreilla ovat tutkimisen arvoisia. Nähtäväksi jää, miten von der Leyen aikoo edistää asiaa niin, ettei se johda määräävien markkinaosuuksien kasvuun sisämarkkinoilla.
Komission on määrä tehdä ehdotus seuraavasta yhteisen maatalouspolitiikan kaudesta ensi kesänä.
EU:n yhteistä maataloutta eli suurinta rahoitusosuutta koskeva tulevaisuuden strategisen vuoropuhelun loppuraportti ojennettiin komission puheenjohtajalle syyskuun alussa. Työ pohjustaa lähikuukausina valmistuvaa komission visiotyötä maatalouden ja ruuan tulevaisuudesta.
On hienoa, että raportissa todetaan elintarvike- ja maataloustuotannon olevan olennainen osa yhteiskuntaamme ja turvallisuuttamme, ja että tämä viesti otetaan komissiossa tosissaan. Raportissa peräänkuulutetaan viljelijöiden aseman vahvistamista ruokaketjussa, eläinten hyvinvoinnin edistämistä ja kuluttajan mahdollisuutta valita vastuullista ja kestävästi tuotettua ruokaa, maatalouden kriisinhallintaa ja kestävää vedenkäyttöä, toimialan uudistumista ja sukupolvenvaihdoksia sekä tiedon ja digitalisaation roolia ruoantuotannossa.
Komission on määrä tehdä ehdotus seuraavasta yhteisen maatalouspolitiikan kaudesta ensi kesänä. Toivon, että raportin maataloutta arvostava henki siirtyy myös maatalouspolitiikan sisältöihin ja rahoitusratkaisuihin.
Entinen presidentti Sauli Niinistö vastaa neljännestä merkittävästä raportista koskien EU:n kriiseihin varautumisesta. Kokonaisuus sisältää sekä siviili- että sotilaallisen varautumisen näkökulmat asenneilmapiirien tasolle asti. Ennakoitavissa on, ettei eurooppalainen kriiseihin varautuminen ole monelta osin riittävää. Sitä haastavat esimerkiksi äärivoimien ja venäjämielisten nousu eri puolilla Eurooppaa.
Nähtäväksi jää, miten paljon raporttien päätelmät ohjaavat komission tulevaa työohjelmaa ja kuinka se pyrkii tasoittelemaan eri jäsenmaita repiviä kysymyksiä.
Löytyykö lihaa luiden päältä ja pystyykö unioni vastaamaan raporteissakin ilmenneisiin haasteisiin?