Ilmastotoimia öljymaiden ehdoilla
Sunnuntaina päättynyt YK:n ilmastokokous Azerbaidzhanin Bakussa oli monin tavoin lässähdys.
Suurimmat kiistakapulat liittyivät kehittyvien maiden saamaan rahoitukseen ilmastonmuutoksen torjuntaa ja sopeutumista varten sekä fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumisen kirjauksiin. Kokouksen täysi epäonnistuminen oli lähellä.
Vuosi sitten Dubain kokouksessa sovittiin fossiilisista polttoaineista irtautumisesta asteittain, mutta tänä vuonna isäntämaalla ei ollut intressiä edistää tavoitetta konkretiaksi. Azerbaidzhanin presidentti puhui avajaispuheessaan öljystä ja kaasusta ”jumalan lahjana”. Erityisesti öljyntuottajamaat Saudi-Arabian johdolla harasivat tiukempia kirjauksia vastaan.
Laihassa sovussa rikkailta mailta kehittyville maille suunnattu ilmastorahoitus kolminkertaistui 300 miljardiin dollariin vuodessa. Kehittyvät maat vaativat alun perin tuhatta miljardia dollaria ja marssivatkin kokouksesta ulos, kun rikkaiden maiden tarjoukset jäivät liian alhaisiksi.
Pieniä onnistumisiakin saavutettiin. Läpi meni muun muassa EU:n vahvasti ajama tavoite kansainvälisistä markkinamekanismeista, joka mahdollistaa ilmastotoimien tekemisen oman maan rajojen ulkopuolella.
YK:n ilmasto- ja ympäristökokousten järjestelmä näyttää heikkoutensa nyt, kun osapuolet ovat liian kaukana toisistaan. Tavoitteita toki papereihin kirjataan, mutta konkreettiset toimet jäävät usein saavuttamatta.
Tästä osoituksena on muun muassa YK:n luontokokous, jossa pari vuotta sitten saatiin sopu luonnon monimuotoisuustavoitteista, jotka eivät ole konkretisoituneet. Kysymykset eivät toki Suomellekaan olleet yksinkertaisia.
Globaalit sopimukset ovat heikkoja ja monet maat ovat haluttomia sitoutumaan niihin.
Samaan aikaan Etelä-Korean Busanissa neuvotellaan muovisopimuksista, joilla yritetään ratkoa osaa ilmastonmuutoksen, luontokadon ja elinympäristöjen saastumisen kolmoiskriisistä. Maailmassa syntyy 400 miljoonaa tonnia muovijätettä vuodessa ja siitä vain kymmenen prosenttia kierrätetään.
EU on jälleen eturintamassa vaatimassa tiukkaa muovisopua, jolla globaali muovintuotanto käännettäisiin laskuun. Öljyntuottajamaat ja muoviteollisuus vastustavat tätä ankarasti ja yrittävät kääntää huomiota vain kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön.
Matkaa kohti fossiilisista vapaata ja tehokkaampaa uusiutuvien raaka-aineiden käyttöä mutkistaa maailman suurin talous ja toiseksi suurin saastuttaja Yhdysvallat, jonka arvellaan Trumpin johdolla irtautuvan Pariisin ilmastosopimuksesta.
Globaalit sopimukset ovat heikkoja ja monet maat ovat haluttomia sitoutumaan niihin. EU:ssa on syytä jatkaa varautumista sään ääri-ilmiöihin ja muuttuviin kasvuolosuhteisiin sekä pyrkiä jatkamaan vastuullisia toimia elinympäristömme turvaamiseksi.