Itsenäinen Suomi ja yhteistyön Eurooppa

Itsenäisyyden merkitys korostuu globalisoituvassa maailmassa. Itsenäisyys merkitsee tänään – aivan kuten reilu sata vuotta sitten – vapaata isänmaata/turvaa, omaa äidinkieltä ja kansallista kulttuuria.

Globaalit haasteet edellyttävät monikansallisia ratkaisuja, ja siksi Suomen on oltava EU:ssa vahvasti mukana. Alueelliset konfliktit, terrorismi, protektionismi ja ilmastonmuutos ovat suuria haasteita, joiden ratkaisemisessa tarvitaan yhteistyötä.

Suomen ja Euroopan rauhallinen ja turvallinen kehitys edellyttää kestävää kehitystä niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin ekologisestikin. EU tarjoaa meille vakautta ja turvaa muuttuvassa maailmassa.

Santeri Alkio oli aikanaan jo kaukaa viisas: on ilmeistä, että oman rauhan vuoksi Euroopan täytyy ruveta johtamaan politiikkaansa siihen, että valtojen väliltä katoaa tarve pitää yllä sotajoukkoja, tullirajoja ja eriarvoista rahaa.

Olen sitä mieltä, että mitä toimivampi ja vahvempi EU on, sitä itsenäisempi Suomikin on.

Nykyisin itsenäisyys on esimerkiksi paljon talouden vahvuutta. EU on vahva toimija kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa, mikä on viennistä elävälle Suomelle elintärkeää. 500 miljoonan ihmisen sisämarkkina on vahvempi neuvottelija kuin yksittäinen jäsenmaa.

Unioni on ilmastopolitiikan johtava toimija maailmassa ja edelläkävijä siihen liittyvän teknologian kehittämisessä. EU:n on edistettävä uusiutuvien raaka-aineiden kestävää käyttöä.

Suomen on tulevana EU:n puheenjohtajamaana nostettava ilmastopolitiikka ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen politiikan keskiöön. Suomalaiset metsät ovat esimerkiksi ratkaisu ilmastohaasteissa, ei ongelma. Hiilinieluja tarvitaan, ja tämä onnistuu kestävällä metsänkäytöllä, ei uusia rajoituksia luomalla.

EU:n on oltava suuri suurissa asioissa ja pieni pienissä asioissa.

Unionin perusta on itsenäisissä ja vakaissa jäsenvaltioissa. Vahva kansanvalta ja demokraattiset periaatteet takaavat meille vakaan ja keskustelevan eurooppalaisen unionin.

Tästä on pidettävä kiinni.