Uusia alkuja, vihdoinkin!
Strasbourgin täysistuntoviikon uutinen on ollut uusi Ursula von der Leyenin komissio, jonka muodostumiselle parlamentti antoi tukensa.
Uusi komissio ja myös Suomen komissaari Jutta Urpilainen pääsevät nyt vihdoin aloittamaan työnsä vahvalla mandaatilla. Tämä on tärkeää, jotta myös parlamentissa lainsäädäntötyö saadaan täysillä vauhtiin.
Uuden komission alkutaipaleesta on tulossa vauhdikas ja tuulinen.
Odotamme jo kahden viikon päästä ensimmäisiä ehdotuksia Green Dealista eli Vihreästä sopimuksesta, joka tulee sisältämään uutta ilmastolainsääntöä useilta eri politiikan aloilta.
Esityksiä on luvassa niin ympäristö-, energia-, maatalous-, päästökauppa- kuin rahoitussektorilta.
Tarkoituksena on päivittää EU:n lainsäädäntö niin, että tavoite hiilineutraalista Euroopasta vuoteen 2050 mennessä voi toteutua.
Pyrin itse vaikuttamaan muun muassa siihen, että maa- ja metsätalous nähdään näissä keskusteluissa ratkaisijan – ei syntipukin roolissa.
Luvassa on myös uutta lainsäädäntöä muun muassa. digitaalisuuden, tekoälyn ja sisämarkkinoiden saralla, joiden vahvistuminen on Suomelle tärkeää.
Siitä olen huolissani, että komissio tulee esittämään Eurooppaa, jäsenmaita ja puolueryhmiä jakavia ehdotuksia mm. eurooppalaisesta minimipalkasta ja työllisyysrahastosta, jotka eivät kuulu EU:n perinteiseen toimivaltaan.
Euroopan kärsiessä sisäisistä ristiriidoista Brexitistä oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen olisi tärkeämpää keskittyä jäsenmaita kokoaviin ja eikä niitä hajottaviin ehdotuksiin.
Viikko oli merkityksellinen myös itselleni, sillä sain vastuulleni mieluisan ja tärkeän tehtävän maatalousvaliokunnassa.
Pääsen toden teolla töihin parlamentin pääneuvottelijana eli raportoijana maatalouspolitiikan siirtymäkauden lakipaketissa.
Tehtävänäni on koota yhteen parlamentin kanta ja edustaa parlamenttia neuvotteluissa komission ja neuvoston kanssa.
Kyseessä on 13 kuukauden päästä voimaan astuva EU:n maatalouslainsäädäntö ja tukipolitiikan säännöt vuodelle 2021 ja mahdollisesti sitä seuraavalle.
Minulle on tärkeää varmistaa se, että siirtymäkaudella voidaan jatkaa nykyisillä maatalouden säännöillä.
Viljelijöille on tarjottava vakautta ja varmuutta.
Ennen kaikkea haluan pitää huolen siitä, että EU-säännöt eivät siirtymäkaudella estä jäsenmaita laittamasta kansallista rahaa likoon, jos EU:n komission esittämät leikkaukset monivuotisessa rahoituskehyksessä toteutuvat.
Halukkaita jakajia Eu:n suurimmalle budjettilohkolle tulee riittämään jatkossakin.