USA:n edustajainhuone aloittaa virkarikossyytetutkinnan Trumpista – tuskin johtaa viraltapanoon
Yhdysvalloissa edustajainhuone aloittaa virkarikossyytetutkinnan presidentti Donald Trumpista, edustajainhuoneen demokraattien puhemies Nancy Pelosi kertoo.
Syynä on Trumpin väitetty painostus Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyitä kohtaan.
Trumpin on väitetty painostaneen puhelinkeskustelussa Zelenskyitä tutkimaan demokraattien presidenttiehdokkuutta tavoittelevan Joe Bidenin ja tämän pojan toimia.
Poika Hunter Biden on ollut mukana ukrainalaisessa kaasuyhtiössä, jota on syytetty korruptiosta.
Trump on kiistänyt väitteet painostuksesta ja leimannut ne ajojahdiksi.
Pelosi sanoi, että pyytäessään Ukrainan presidentin apua omaan vaalitaisteluunsa Trump oli rikkonut perustuslakia.
– Trumpin toimet paljastivat ne häpeälliset tosiasiat, että presidentti on pettänyt oman virkavalansa, kansallisen turvallisuutemme ja vaaliemme koskemattomuuden, Pelosi sanoi.
YK:n yleiskokouksessa oleva Trump reagoi Twitterissä heti Pelosin ilmoituksen jälkeen.
– Tänään on niin tärkeä päivä YK:ssa, niin paljon työtä ja niin paljon menestystä, ja demokraattien piti tarkoituksellisesti mennä pilaamaan se uudella noitavainoroskalla. Todella paha juttu maallemme! presidentti manasi.
– Presidentillistä häirintää!
Hetkeä ennen Pelosin ilmoitusta Trump sanoi, että jos demokraatit tosiaan aloittavat virkarikossyytetutkinnan, on se hyvä asia hänen kannaltaan ensi vuoden presidentinvaaleja ajatellen.
Trump lupasi myös julkistaa puhelinkeskustelunsa Ukrainan presidentin kanssa.
Ukraina-skandaali käynnistyi, kun tuntemattomaksi jäänyt henkilö ilmiantoi Trumpin puhelinkeskustelun, jonka hän uskoi rikkovan lakia.
Toistaiseksi tuntemattoman ilmiantajan uskotaan työskentelevän Yhdysvaltojen tiedusteluelimissä.
Edustajainhuoneen tiedusteluvaliokuntaa johtava demokraatti Adam Schiff ilmoitti, että Trumpin keskustelun ilmiantanut henkilö olisi nyt valmis todistamaan tiedusteluvaliokunnan edessä.
New York Timesin mukaan Valkoinen talo ja tiedusteluviranomaiset olisivat järjestämässä ilmiantajan tapaamista tutkintaa suorittavien kongressin jäsenten kanssa.
Samalla on suunniteltu vuotajan tekemän lausunnon julkaisua, joka alun perin johti Trumpin tutkintaan.
Yhdysvaltain historiassa kaksi presidenttiä on asetettu virkarikossyytteeseen.
Yhdysvaltain historiassa kaksi presidenttiä on asetettu virkarikossyytteeseen: Andrew Johnson vuonna 1868 ja Bill Clinton vuonna 1998.
Kumpikaan ei sen takia joutunut pois virastaan, sillä viraltapanoon vaaditaan kahden kolmasosan enemmistö senaatissa, mikä ei heidän kohdallaan toteutunut.
Presidentti Richard Nixon olisi vuonna 1974 todennäköisesti pantu viralta Watergate-skandaalin takia, mutta hän erosi tehtävästään itse ennen kuin häntä ehdittiin asettaa virkarikossyytteeseen.
Trumpin kohdallakin on hyvin epätodennäköistä, että virkasyytemenettely johtaisi viraltapanoon.
Vaikka demokraattienemmistöinen edustajainhuone asettaisi presidentin virkarikossyytteeseen, etenisi asia sen jälkeen republikaanien hallussa olevaan senaattiin.
Pelosi on suhtautunut tähän asti virkarikossyyteasiaan nihkeästi, mutta tiedot Trumpin ja Zelenskyin keskustelusta muuttivat hänen mielensä.
Virkasyytemenettelystä Trumpia kohtaan onkin käyty tiukkaa keskustelua demokraattipuolueen sisällä jo pidempään.
Moni puolueen sisällä katsoi erikoissyyttäjä Robert Muellerin Venäjä-tutkinnan antaneen eväitä virkarikossyytteeseen, mutta sitä on pidetty demokraattien kannalta myös poliittisena riskinä.
Lisäksi Muellerin kuuleminen senaatissa heinäkuussa vei pohjia viraltapanolta.
Tuolloin kuulemisen jälkeen tiedustelukomitean demokraattipuheenjohtaja Schiff totesi, että vuoden 2020 presidentinvaalit ”ovat yksiselitteisesti ainoa tapa saada hänet (Trump) ulos virasta”.
Demokraattien käynnistämä virkarikostutkinta on tähän mennessä Trumpin uran vakavin.
Hänen presidenttikaudelleen on kuitenkin mahtunut myös muita rikosepäilyjä ja -tutkintoja. Osa niistä on kohdistunut hänen henkilökuntaansa.
New Yorkissa syyttäjät ovat esimerkiksi selvittäneet väitteitä, jonka mukaan Trumpin ex-asianajaja Michael Cohen olisi yrittänyt maksaa hiljaiseksi kaksi Trumpin kanssa suhteessa ollutta naista, pornotähti Stormy Danielsin ja Playboy-malli Karen McDougalin.
Cohen itse sai kolmen vuoden tuomion veropetoksesta, väärien tietojen antamisesta kongressille ja vaalikampanjan rahoitukseen liittyvistä rikoksista.
Cohenin mukaan Trump olisi yllyttänyt häntä maksamaan toiselle naisista Trumpin kampanjavaroista, mikä olisi voinut tuoda myös Trumpille syytteitä.
Trump on sekä kiistänyt rahojen maksun että väittänyt, ettei niiden maksamisessa ollut mitään laitonta.
Newyorkilaisen tuomarin mukaan tapauksen tutkinta on lopetettu, joten on todennäköistä, että ainoastaan Cohenia rangaistaan hyssyttelyrahan maksamisesta.
Trumpin ex-kampanjapäällikkö Paul Manafort on taas saanut tuomiot esimerkiksi vero- ja pankkirikoksista, kuten myös salaliitosta Yhdysvaltoja vastaan ja oikeuden estämisestä.
Oikeusistuimen mukaan Manafort muun muassa kätki Yhdysvaltojen veroviranomaisilta kymmeniä miljoonia dollareita, jotka hän tienasi työskentelemällä konsulttina Venäjän tukemille poliitikoille Ukrainassa.
Myös esimerkiksi Trumpin hyväntekeväisyyssäätiötä kohtaan on kohdistunut rikostutkinta.
Syyttäjän mukaan säätiö rikkoi lakeja muun muassa osallistumalla Trumpin presidentinvaalikampanjan rahoittamiseen.
Säätiö lakkautettiin joulukuussa. Se ei kuitenkaan lopettanut tutkintaa sillä syyttäjä vaati kanteessaan myös 2,8 miljoonan dollarin korvauksia sekä kieltoa Trumpille ja hänen lapsilleen toimia minkään kansalaisjärjestön hallituksessa New Yorkissa.
Demokraatit ovat kaivelleet myös Trumpin verotietoja.
Demokraatit ovat kaivelleet myös Trumpin verotietoja, joita tämä ei ole suostunut julkaisemaan vaatimuksista huolimatta.
Demokraattienemmistöinen kongressin edustajainhuone on ollut alkuvuoden aikana kiinnostunut verotiedoista, koska se tutkii Trumpin mahdollista verovälttelyä ja liiketoimia.
Verotietojen lisäksi edustajainhuonetta kiinnostavat Trumpin finanssitiedot, koska se haluaa selvittää presidentin taloudellisia kytköksiä ulkomaille.