Kiista sotarikosten tutkinnasta kuumentaa länsimaiden suhteita Kosovoon
KosovoItsenäistymisensä kymmenvuotispäivää helmikuussa viettävän Kosovon tie kansainvälisen yhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi on yhä kivinen. Tuorein ongelma ovat kosovolaispoliitikot, jotka haluavat kumota lain erityisen sotarikostuomioistuminen toiminnasta.
Hollannin Haagissa sijaitseva, mutta Kosovon lain mukaan toimiva tuomioistuin selvittää Kosovon vapautusarmeijaan (UCK) kuuluneiden henkilöiden tekemisiä 1990-luvun lopussa. Tuomioistuin (Kosovo Specialist Chambers, KSC) aloitti työnsä viime vuonna, ja ensimmäisiä syytteitä on määrä julkistaa piakkoin.
Ennakkoarvioiden mukaan useat johtavat kosovolaispoliitikot ja entiset UCK:n komentajat, kuten presidentti Hashim Thaci, voisivat joutua syytettyjen penkille.
Kosovon parlamentissa tehtiin joulukuussa aloite tuomioistuimesta vuonna 2015 hyväksytyn lain kumoamiseksi. Yritys epäonnistui, mutta Yhdysvaltain suurlähetystö varoitti silti kosovolaisia tiukaan sävyyn kielteisistä seurauksista.
– Olemme erittäin pettyneitä heihin, jotka ovat oman etunsa nimissä valmiita uhraamaan maansa tulevaisuuden ja Yhdysvaltain horjumattoman tuen, suurlähetystöstä viestitettiin.
Varoituksiin yhtyivät myös johtavat EU-maat Britannia, Ranska, Saksa ja Italia. Niiden mukaan tuomioistuimeen sitoutuminen on ainoa tapa, jolla Kosovo voi osoittaa kunnioittavansa oikeusvaltioperiaatetta ja saada edelleen kansainvälistä apua.
Niin Serbia kuin siitä vuonna 2008 irtautunut Kosovo tavoittelevat molemmat EU:n jäsenyyttä. Tosin nykyisistä EU-maista viisi, muun muassa Espanja, ei ole omista syistään vielä tunnustanut Kosovon itsenäisyyttä.
Kosovon pääministeri Ramush Haradinaj, hänkin entinen UCK-komentaja, sanoo yhä vastustavansa tuomioistuinta. Presidentti Thaci puolestaan on luvannut vahvistaa tuomioistuimen kumoavan lain.
Osa poliitikoista on suorasanaisempia: pääministerin veljen Daut Haradinajin mukaan UCK-veteraanit eivät jää sivustakatsojiksi, jos syytettyjä yritetään pidättää.
Kosovolaiset pitävät tuomioistuinta puolueellisena, koska tutkimukset kohdistuvat vain Kosovon vapautusarmeijaan. Serbian turvallisuusjoukkoja vastaan taistelleen UCK:n jäseniä pidetään albaanienemmistöisessä Kosovossa yleisesti sankareina, ja maan nykyjohto on miehitetty entisillä taistelijoilla.
Miksi kiistelty tuomioistuin sitten perustettiin?
Syynä on Euroopan neuvostolle 2011 tehty raportti, jonka mukaan UCK.n johto ja muun muassa nykyinen presidentti Thaci olivat sekaantuneet sieppauksiin, salamurhiin ja laittomaan elinkauppaan. Suurin osa uhreista oli serbejä tai muita Kosovon vähemmistökansallisuuksien edustajia.
Tuomioistuimen toimivaltuus rajoittuu Kosovon sodan loppuvaiheeseen ja sen jälkeiseen aikaan vuosina 1998–2000.